Etämenetelmien mahdollisuudet aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä toimintaterapiassa : Integroiva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Toimeksiantajan, Keski-Suomen keskussairaalan kuntoutusosaston toimintaterapian toiveesta kartoitettiin etäkuntoutusmenetelmien käyttöä aivoverenkiertohäiriö (AVH)-kuntoutujien toimintaterapiassa. Integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin selvitettiin, millaisia etämenetelmiä on käytetty AVH-kuntoutuksessa ja, peilaten OTIP-prosessimallin vaiheisiin ja interventiomalleihin, miten menetelmät soveltuisivat kuntoutusosaston toimintaterapiaprosessiin. Lisäksi eriteltiin interventioissa käytettyjä toimintoja, saavutettuja tuloksia ja käytännön toteutusta. Systemaattinen haku kohdistui PubMed, CINAHL ja Cochrane -tietokantoihin, minkä lisäksi tehtiin täydentävä manuaalinen haku. Yhteensä 368 osumasta aineisto karsittiin sisäänotto- ja poissulkukriteerein 7 artikkeliin, joille tehtiin laadullinen sisällönanalyysi.

Suurin osa tutkimuksista keskittyi toimintaterapiaprosessin interventiovaiheeseen. Neljästä interventiomallista yleisin oli kehon toimintojen palauttamiseen tähtäävä malli (restorative model). Käytetyt interventiokeinot sisälsivät useimmiten toistoharjoittelua, joskin osassa käytettiin myös mielekästä arkitoimintaa. Useimmat etämenetelmät hyödynsivät reaaliaikaisen videoyhteyden avulla tapahtuvan harjoittelun ja ajasta ja paikasta riippumattoman itsenäisen harjoittelun yhdistelmiä. Etenkin yläraajan toiminnan ja tasapainon kohenemisen osalta etämenetelmät vaikuttivat käyttökelpoisilta AVH:n jälkeisessä toimintaterapiassa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta etämenetelmien soveltuvan ainakin fyysiseen toimintaan keskittyviin interventioihin. Merkityksellistä toimintaa hyödyntävän, asiakaslähtöisen intervention etätoteutus vaatii suunnitelmallisuutta ja tarvitaan vielä tutkimusta siitä, millaisiin toimintaterapiainterventioihin etämenetelmät soveltuvat parhaiten.

At the request of the assignor, the occupational therapists at the Rehabilitation Ward of Central Finland Central Hospital, the use of telerehabilitation (TR) methods in the OT of stroke patients was studied. By means of an integrative literature review, it was examined what kinds of methods were used in TR of stroke patients. Moreover, the purpose was to see to which stages of the OT process at the Rehabilitation Ward they could be applied by reflecting them to the OTIPM process model. Additionally, different intervention methods and their outcomes as well as practical execution were observed. A systematic search was carried out in the PubMed, CINAHL and Cochrane databases, and it was complemented with a manual search. The data was narrowed down with inclusion and exclusion criteria to 7 articles out of 368 search results and analyzed by means of a qualitative content analysis.

The research on TR methods focused mainly on the intervention stage of the occupational therapy process. Out of the four intervention models, the restorative model was the most commonly used. The intervention methods most often included rote practice/exercise, although some meaningful everyday occupations were also used. TR methods most frequently included combinations of training facilitated by a real-time video connection and independent offline training irrespective of time and place. Particularly, the TR methods focusing on upper extremity function and balance restoration seemed feasible in stroke rehabilitation.

In conclusion, TR methods seem to be applicable in physical function interventions. Using TR methods in client-centered interventions that make use of meaningful occupations requires careful planning. More research is needed to identify the types of OT interventions to which TR methods are best suited.