Työelämätaidot ja koulutussopimus työelämän näkökulmasta : Case: Sedu Aikuiskoulutus
Kangas, Maria (2017)
Kangas, Maria
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112918913
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112918913
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Sedu Aikuiskoulutukselle. Sen tavoitteena oli saada tietoa Sedu Aikuiskoulutukselle tärkeiden yhteistyöyritysten arvostamista työelämätaidoista ja siitä, miten niitä heidän mielestä voitaisiin kehittää. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaista osaamista opiskelijoilta vaaditaan tulevaisuudessa ja miten digiosaaminen näkyy työelämässä sekä kyseisten yritysten näkökulmia uudesta koulutussopimuksesta.
Teoreettisen viitekehyksen keskeisiä käsitteitä ovat työelämätaidot, osaaminen, digitalisaatio, digiosaaminen ja koulutussopimus. Teoriaosuudessa työelämätaidot käsitellään Ruohotien (2000, 40) tekemän ryhmittelyn mukaan joka on elämänhallinta, kommunikointitaito, ihmisten ja tehtävien johtaminen sekä innovatii-visuus ja muutosten vauhdittaminen. Osaamista käsitellään niin yksilön kuin asiantuntijaosaamisen näkökulmasta ja lisäksi perehdytään muutosvalmiuteen ja tulevaisuuden osaamiseen. Lopuksi perehdytään koulutussopimukseen ja sen tuomaan muutokseen työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin teemahaastatteluna elo- ja syyskuun aikana 2017 kahdelle metallialan ja kolmelle kaupanalan eteläpohjalaiselle yritykselle. Haastateltavat yritykset ja alat sekä haastattelujen teemat tulivat toimeksiantajan tarpeesta, joiden taustalla oli Työelämäosaaja ja Reformi haltuun -hankkeen toteuttama kysely, jossa perehdyttiin mm. Sedun ja työelämän yhteistyöhön, tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeisiin, työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja ohjaamiseen, oppisopimukseen sekä rekrytointiin.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että työelämä tarvitsee osaajia, jotka omaavat hyvät käytöstavat, perusdigitaidot, noudattavat sääntöjä ja aikatauluja ja ovat valmiita oppimaan uutta. Koulutussopimuksen hyvinä puolina nähtiin joustavuus ja ajankohdan määrittely, huonoina puolina puolestaan mm. työelämän resurssien riittävyys. Jatkotoimenpiteenä voidaankin ehdottaa uutta haastattelututkimusta työelämälle ja opiskelijoille koulutussopimuksen oltua käytössä jonkin aikaa.
Teoreettisen viitekehyksen keskeisiä käsitteitä ovat työelämätaidot, osaaminen, digitalisaatio, digiosaaminen ja koulutussopimus. Teoriaosuudessa työelämätaidot käsitellään Ruohotien (2000, 40) tekemän ryhmittelyn mukaan joka on elämänhallinta, kommunikointitaito, ihmisten ja tehtävien johtaminen sekä innovatii-visuus ja muutosten vauhdittaminen. Osaamista käsitellään niin yksilön kuin asiantuntijaosaamisen näkökulmasta ja lisäksi perehdytään muutosvalmiuteen ja tulevaisuuden osaamiseen. Lopuksi perehdytään koulutussopimukseen ja sen tuomaan muutokseen työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin teemahaastatteluna elo- ja syyskuun aikana 2017 kahdelle metallialan ja kolmelle kaupanalan eteläpohjalaiselle yritykselle. Haastateltavat yritykset ja alat sekä haastattelujen teemat tulivat toimeksiantajan tarpeesta, joiden taustalla oli Työelämäosaaja ja Reformi haltuun -hankkeen toteuttama kysely, jossa perehdyttiin mm. Sedun ja työelämän yhteistyöhön, tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeisiin, työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja ohjaamiseen, oppisopimukseen sekä rekrytointiin.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että työelämä tarvitsee osaajia, jotka omaavat hyvät käytöstavat, perusdigitaidot, noudattavat sääntöjä ja aikatauluja ja ovat valmiita oppimaan uutta. Koulutussopimuksen hyvinä puolina nähtiin joustavuus ja ajankohdan määrittely, huonoina puolina puolestaan mm. työelämän resurssien riittävyys. Jatkotoimenpiteenä voidaankin ehdottaa uutta haastattelututkimusta työelämälle ja opiskelijoille koulutussopimuksen oltua käytössä jonkin aikaa.