Lasten matemaattiset taidot varhaiskasvatuksessa : Kasvattajien näkemyksiä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia käsityksiä kasvattajilla on lasten matemaattisista taidoista ja miten ne näkyvät varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tavoitteena oli saada selville, millaisia käsityksiä kasvattajilla on omasta roolistaan lasten matemaattisten taitojen edistämisessä, sekä muiden tekijöiden, kuten oppimisympäristön tai lapsen itsensä, vaikutuksesta lasten matemaattisiin taitoihin ja niiden kehittymiseen. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Kokemäen kaupungin kanssa. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee varhaiskasvatuksessa oppimista erilaisten oppimisympäristöjen sekä arjessa tapahtuvien oppimistilanteiden kautta. Lisäksi teoriaosuudessa kerrotaan matemaattisten taitojen erilaisista luokitteluista ja niiden kehittymisestä sekä matematiikan oppimisvaikeuksista. Työ toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä Kokemäen kaupungilla työskentelevää lastentarhanopettajaa. Kaikki teemahaastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Opinnäytetyön tulosluvun teemat pohjautuvat tutkimusaineiston analyysivaiheeseen sekä tutkimuskysymyksiin. Tutkimustulosten mukaan kasvattajat kokevat oman roolinsa lasten matemaattisia taitoja edistäessä merkityksellisenä, sillä heidän tehtävänään on innostaa ja kannustaa lapsia huomaamaan matemaattisia ilmiöitä erilaisissa ympäristöissä. Erityisen tärkeäksi koettiin kasvattajien oma innostus matemaattisia asioita kohtaan. Lisäksi tutkimustuloksista ilmeni, että kasvattajat kokevat monipuolisen oppimisympäristön olevan keskeisessä asemassa lasten matemaattisia taitoja edistäessä. Oppimisympäristön sopiva virikkeellisyys sekä sen hyödyntäminen eri keinoin koettiin tärkeäksi. Tutkimustulokset osoittivat, että kasvattajat kokevat lasten matemaattisten taitojen kehityksen olevan yksilöllistä.

The purpose of the thesis was to examine what kind of perceptions the educators have of children’s mathematical skills and how the skills appear in early childhood education. Furthermore, the study aims to find out what kind of perceptions the educators have, firstly of their own role in improving the children’s mathematical skills, and secondly of the influence of other factors, such as the learning environment and the children themselves, in mathematical skills and in improving them. The research was implemented in co-operation with the municipality of Kokemäki. The theoretical part of the thesis discusses learning through different kinds of environments and learning occurring in everyday life in early childhood education. In addition, the theoretical part addresses the different classifications of mathematical skills, the development of mathematical skills and the learning difficulties in mathematics. The study follows the principles of qualitative research. The research material was collected by interviewing ten kindergarten teachers working in the municipality of Kokemäki. The focused interviews were implemented as individual interviews. The themes in the analysis of the thesis are based on the analysis of the collected material and on the research questions. According to the results of the research, the educators consider their role in improving the children’s mathematical skills as significant, since their task is to inspire and to encourage the children to pay attention to mathematical phenomena in different environments. The excitement of the educators themselves was considered to be particularly crucial. Furthermore, the results indicate that the diverse learning environment is perceived to be in central position in improving the mathematical skills. The appropriate amount of stimuli in learning environment and the utilization of environment in various means was regarded as vital. Finally, the findings show that educators consider the development of mathematical skills to be individual.