Pelaajan potentiaalia tukemassa : Tyttökiekkovalmennuksen kehittämistyö Suomen Jääkiekkoliiton Hämeen alueella
Mäkelä, Tanja (2017)
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113019022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113019022
Tiivistelmä
Suomen Jääkiekkoliiton Hämeen alueen tyttökiekkovalmennuksessa on nähty tarve koko-naisvaltaisemmalle pelaajan potentiaalia tukevalle valmennukselle. Tämän kehittämistyön
tavoitteena olikin selvittää, että mitkä ovat ne tekijät, jotka ensisijaisesti vaikuttavat 12-16-vuotiaan pelaajan potentiaalin saavuttamiseen ja tukemiseen.
Lisäksi tämän määrittelyn seurauksena tavoitteena oli luoda osallistavia valmennusmenetelmiä erilaisiin tapahtumiin Suomen Jääkiekkoliiton Hämeen alueen tyttökiekkotoiminnassa. Kolmas tavoite oli luoda pelaajan potentiaalia tukevia, osallistavia menetelmiä hyödyntäviä esimerkkimateriaaleja erilaisiin tapahtumiin Suomen Jääkiekkoliiton Hämeen alueen tyttökiekkotoiminnassa. Lisäksi esimerkkimateriaalien tuli olla sovellettavissa myös seuravalmennukseen sekä yli lajirajojen.
Kehittämistyötä tehtiin kauden 2016-2017 sekä kauden
2017-2018 alussa. Aineistonkeruu tapahtui pääsääntöisesti erilaisissa Jääkiekkoliiton toiminnoissa, luontevana osana lajivalmennusta. Menetelminä käytettiin havainnointia, sekä vapaamuotoista kirjallista ja suullista palautetta. Palautetta antoivat pääsääntöisesti pelaajat, mutta myös esimerkiksi valmentajien kokemukset ja havainnot ovat olleet tärkeässä roolissa.
Ne tekijät, jotka ensisijaisesti vaikuttavat nuoren urheilijan potentiaalin saavuttamiseen ja tukemiseen yhdistyivät potentiaalimalliksi. Kehittämistyön aikana kokeillut valmennusmenetelmät – yksilövalmennus, vertaisvalmennus, pienryhmävalmennus ja valmennuksellinen
ryhmäyttäminen – toimivat kaikki potentiaalia tukevina menetelminä. Erityisesti valmennuksellinen ryhmäyttäminen nousi merkitykselliseksi menetelmäksi alle 16-vuotiaiden Leijonapolkuun liittyvissä kartoitustapahtumissa.
Kehittämistyön tuotoksena syntyi myös esimerkkimateriaaleja eli valmennuskortteja, jotka ovat hyödynnettävissä paitsi Jääkiekkoliiton tapahtumissa, myös seuratoiminnassa ja yli lajirajojen.
tavoitteena olikin selvittää, että mitkä ovat ne tekijät, jotka ensisijaisesti vaikuttavat 12-16-vuotiaan pelaajan potentiaalin saavuttamiseen ja tukemiseen.
Lisäksi tämän määrittelyn seurauksena tavoitteena oli luoda osallistavia valmennusmenetelmiä erilaisiin tapahtumiin Suomen Jääkiekkoliiton Hämeen alueen tyttökiekkotoiminnassa. Kolmas tavoite oli luoda pelaajan potentiaalia tukevia, osallistavia menetelmiä hyödyntäviä esimerkkimateriaaleja erilaisiin tapahtumiin Suomen Jääkiekkoliiton Hämeen alueen tyttökiekkotoiminnassa. Lisäksi esimerkkimateriaalien tuli olla sovellettavissa myös seuravalmennukseen sekä yli lajirajojen.
Kehittämistyötä tehtiin kauden 2016-2017 sekä kauden
2017-2018 alussa. Aineistonkeruu tapahtui pääsääntöisesti erilaisissa Jääkiekkoliiton toiminnoissa, luontevana osana lajivalmennusta. Menetelminä käytettiin havainnointia, sekä vapaamuotoista kirjallista ja suullista palautetta. Palautetta antoivat pääsääntöisesti pelaajat, mutta myös esimerkiksi valmentajien kokemukset ja havainnot ovat olleet tärkeässä roolissa.
Ne tekijät, jotka ensisijaisesti vaikuttavat nuoren urheilijan potentiaalin saavuttamiseen ja tukemiseen yhdistyivät potentiaalimalliksi. Kehittämistyön aikana kokeillut valmennusmenetelmät – yksilövalmennus, vertaisvalmennus, pienryhmävalmennus ja valmennuksellinen
ryhmäyttäminen – toimivat kaikki potentiaalia tukevina menetelminä. Erityisesti valmennuksellinen ryhmäyttäminen nousi merkitykselliseksi menetelmäksi alle 16-vuotiaiden Leijonapolkuun liittyvissä kartoitustapahtumissa.
Kehittämistyön tuotoksena syntyi myös esimerkkimateriaaleja eli valmennuskortteja, jotka ovat hyödynnettävissä paitsi Jääkiekkoliiton tapahtumissa, myös seuratoiminnassa ja yli lajirajojen.