Bättre livskvalitet med vårdplan? En kvalitativ intervjustudie om vårdplan för diabetespatienten
Söderback, Susanne (2017)
Söderback, Susanne
Yrkeshögskolan Novia
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112918927
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112918927
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Diabetes on kroonisten sairauksien joukko, mikä lisää veren sokeritasoja kehossa. Diabetes on yksi nopeimmista kasvamista sairauksista Suomessa ja muualla maailmassa. Kroonisesti sairaiden potilaiden hoitosuunnitelma, kuten diabeetikkojen, odotetaan toteutuvan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n mukaan ja kuuluu potilaan terveydenhoitolain 30.12.2010 mukaisiin oikeuksiin.
Opinnäytetyön tarkoitus on kuvaamalla kokemuksia, joita diabeetikot ovat saaneet saatuaan yksilöllisen hoitosuunnitelman ja selvittää jos he kokivat tämän parantavan elämänlaatua ja hyvää hoitoa. Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista menetelmää. Tietoja on kerätty 12 potilashaastattelusta, 51-70-vuotiaiden tyypin 2 diabeetikoilta jotka ovat jo saaneet hoitosuunnitelman. Dorothea Oremin omahoidon teoria on valittu teoreettiseksi lähtökohdaksi. Analyysi on tehty laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tulos on jaettu neljään pääluokkaan: Hyvä hoito, Elämänlaatu, Hoitosuunnitelma ja Omahoito. Tulokset osoittavat, että useimmat diabeetikot katsovat, että hoitosuunnitelma on parantanut elämänlaatua, mutta osa ei. Jotkut olivat epävarmoja. Haastatteluissa ilmeni myös erilaisia kokemuksia, joita diabeetikot saivat yksittäisten hoitosuunnitelmien avulla. Nämä antoi myös vastauksia kysymykseen: Minkälaisia kokemuksia diabeetikoilla on saatua yksilöllisen hoitosuunnitelman?
Johtopäätös on: Hoitosuunnitelman laatiminen kokevat useimmat diabeetikot parantavan elämänlaatua, mikä taas herättää motivaatiota jatkamaan hoitosuunnitelmien kehittämistä.
Diabetes on kroonisten sairauksien joukko, mikä lisää veren sokeritasoja kehossa. Diabetes on yksi nopeimmista kasvamista sairauksista Suomessa ja muualla maailmassa. Kroonisesti sairaiden potilaiden hoitosuunnitelma, kuten diabeetikkojen, odotetaan toteutuvan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n mukaan ja kuuluu potilaan terveydenhoitolain 30.12.2010 mukaisiin oikeuksiin.
Opinnäytetyön tarkoitus on kuvaamalla kokemuksia, joita diabeetikot ovat saaneet saatuaan yksilöllisen hoitosuunnitelman ja selvittää jos he kokivat tämän parantavan elämänlaatua ja hyvää hoitoa. Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista menetelmää. Tietoja on kerätty 12 potilashaastattelusta, 51-70-vuotiaiden tyypin 2 diabeetikoilta jotka ovat jo saaneet hoitosuunnitelman. Dorothea Oremin omahoidon teoria on valittu teoreettiseksi lähtökohdaksi. Analyysi on tehty laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tulos on jaettu neljään pääluokkaan: Hyvä hoito, Elämänlaatu, Hoitosuunnitelma ja Omahoito. Tulokset osoittavat, että useimmat diabeetikot katsovat, että hoitosuunnitelma on parantanut elämänlaatua, mutta osa ei. Jotkut olivat epävarmoja. Haastatteluissa ilmeni myös erilaisia kokemuksia, joita diabeetikot saivat yksittäisten hoitosuunnitelmien avulla. Nämä antoi myös vastauksia kysymykseen: Minkälaisia kokemuksia diabeetikoilla on saatua yksilöllisen hoitosuunnitelman?
Johtopäätös on: Hoitosuunnitelman laatiminen kokevat useimmat diabeetikot parantavan elämänlaatua, mikä taas herättää motivaatiota jatkamaan hoitosuunnitelmien kehittämistä.