3-5-vuotiaiden lasten karkeamotoriikan tutkiminen Seinäjoen seudun terveysyhtymän lastenneuvoloissa

Abstract

Lastenneuvolatyö on Suomessa kuntakohtaista ja kunnilla on valta päättää omasta toiminnastaan. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2004 oppaan neuvolatyöntekijöille toiminnan tueksi ja työn kehittämiseksi. Opas sisältää suositukset muun muassa lasten määräaikaistarkastuksista.

Opinnäytetyö käsittelee terveydenhoitajien toimintatapoja lastenneuvolatyössä. Tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta 3-5-vuotiaiden lasten karkeamotoriikan tutkimusmenetelmistä Seinäjoen seudun terveysyhtymän lastenneuvoloissa. Lisäksi kartoitettiin, perustuvatko terveydenhoitajien toimintatavat sosiaali- ja terveysministeriön suosituksiin ja miten he kehittävät omaa työtään sekä miten työn laatua lastenneuvoloissa valvotaan.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jonka kysymykset pohjautuivat tutkimustehtäviin. Tutkimusta varten haastateltiin kuusi terveydenhoitajaa Seinäjoen seudun terveysyhtymän lastenneuvoloista. Haastattelut nauhoitettiin, jonka jälkeen ne purettiin kirjalliseen muotoon. Aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tämän opinnäytetyön tulosten mukaan 4-5-vuotiaiden lasten karkeamotorisessa tutkimisessa on eroja lastenneuvoloiden välillä, huolimatta terveysyhtymän yhteisestä tutkimuslomakkeesta. Tutkiminen oli suurelta osin sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaista. Tulosten pohjalta voidaan myös todeta, että terveydenhoitajat kehittävät työtään kukin omalla tavalla, mutta laadun valvonnan keinojen määrittäminen oli vaikeaa ja se koetaan hankalaksi terveydenhuollossa.

In Finland, the service in children’s health clinics is provided by municipalities and they have the power to make decisions on their own actions. In 2004, the Ministry of Social Affairs and Health published a guide for the workers in children’s health clinics to support their action and to help them develop their work. The guide contains recommendations for children’s annual medical examinations among other things.

This dissertation deals with nurses’ working practices in their work in the children’s health clinics. The main focus was to find out how the gross motor functions of 3- to 5-year-old children are monitored in the children’s health clinics of Seinäjoen seudun terveysyhtymä. In addition the research looked into whether the nurses’ methods were based on the recommendations of the Ministry of Social Affairs and Health, as well as how they develop their own work and how they observe the quality of the work in the children’s health clinics.

The dissertation was carried out as a qualitative study. A thematic interview with questions based on examination tasks was used as a method for collecting material for this study. Six nurses from the children’s health clinics of Seinäjoen seudun terveysyhtymä were interviewed. The interviews were taped, after which they were transcribed into written form. The material was analysed using an inductive analysis method.

According to the results of this dissertation, there are differences between the methods used for monitoring gross motor functions of 4- to 5-year-old children, despite the common research form the children’s health clinics in the area use. The research was, for the most part, based on the recommendations of the Ministry of Social Affairs and Health. On the basis of the results of this study, it can also be said that each nurse develops their work in their own way, but determining the means for observing the quality was difficult and that is also experienced problematic in health care.