"Mun elämän tarkotus oli kyllä tulla äidiksi" : Esikoiskahvilassa käyneiden äitien kokemuksia

Abstract

Opinnäytetyömme tavoitteena oli tutkia Mannerheimin Lastensuojeluliiton Seinäjoen paikallisyhdistyksen Esikoiskahvilassa käyneiden äitien kokemuksia kahvilan toiminnasta, esikoislapsen äitiydestä sekä varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä ja sen tuen tarpeesta esikoislapsen kanssa. Tutkimuksemme lähtökohtana oli saada Mannerheimin Lastensuojeluliiton Seinäjoen paikallisyhdistykselle tutkimustuloksia Esikoiskahvilassa käyneiden kokemuksista kahvilan toiminnasta ja mahdollisista kehittämiskohteista. Tutkimuksella halusimme tuoda esille sitä, miten tärkeä merkitys varhaisella vuorovaikutuksella on esikoisen ja äidin välillä sekä koetaanko siihen tarvitsevan tukea. Toteutimme tutkimuksemme laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Laadullisessa tutkimuksessamme käytimme puolistrukturoitua teemahaastattelua ja avointa kyselylomaketta. Haastatteluun osallistui kolme esikoislapsen äitiä ja vastauksia kyselylomakkeisiin saimme kahdeksan. Opinnäytetyön teoriaosassa tuomme esille sitä, miten Mannerheimin Lastensuojeluliitto toimii vanhemmuuden tukijana. Käsittelemme myös esikoislapsen äitiyttä, äitiyden riskitekijöitä ja tukea sekä Esikoiskahvilan merkitystä äitiyden tukena. Teoriaosassa tuomme esille myös varhaisen vuorovaikutuksen merkitystä ja sen tukemista. Tutkimustulosten ja tutkimusaineiston analyysivaiheen pohjalta muotoutuivat opinnäytetyömme tuloslukujen teemat. Tutkimuksessamme selvisi, että Esikoiskahvilassa käyneet äidit olivat kahvilan toimintaan tyytyväisiä eikä kehittämiskohteita tullut tutkimuksessa ilmi. Äidit pitivät erityisesti vertaistukea merkittävänä tuen keinona Esikoiskahvilassa, ja heille oli tärkeää arkipäiväisten asioiden sekä kokemusten jakaminen. Tutkimuksessamme äidit kokivat merkitykselliseksi vuorovaikutuksessa esikoislapsensa kanssa turvallisuuden, luottamuksen sekä myönteisen ja mukavan yhdessäolon, mutta kuitenkin erityisesti äitiyden alkumetreillä hieman haastavaksi. Onnellisuus äitiydestä ja rakkaus omaa lasta kohtaan nousi vahvasti esiin äideillä oman äitiyden kokemisessa. Äitiyttä luonnehdittiin jopa elämäntarkoituksena.

The purpose of this thesis was to research mothers who had visited Firstborn Café in Seinäjoki local association of the Mannerheim League for Child Welfare. Our purpose was to study mothers’ experiences with the Firstborn Café, motherhood of the firstborn and early mother-infant interaction. We also researched mothers’ needs for support in early mother-infant interaction, in motherhood altogether and what kind of support mothers needed. The basis of our research was to get results for Seinäjoki local association of the Mannerheim League for Child Welfare. Our study contributes this way to help them improve their Firstborn Café. In our study we used a qualitative method. Our qualitative methods were semi-structured themed interview and open questionnaire. We interviewed three mothers and we got eight answers to our questionnaire. In the theoretical part of this thesis, we explain how the Mannerheim League supports parenthood. We deal with motherhood of the firstborn, risk factors in motherhood and support. We describe how important the Firstborn Café is in supporting motherhood. In the theoretical part of this thesis, we also demonstrate the meaning of early mother-infant interaction and its support. Our study indicated that mothers who visited Firstborn Café were very pleased with the café. Mothers in Firstborn Café considered that peer support was the main way of support. It was important to the mothers that they could share everyday things and experiences with others in the Café. The study indicated that the feeling of trust and safety between mother and firstborn were meaningful to the mothers, but especially slightly challenging after the child was born. The study showed that happiness because of motherhood and love towards the firstborn were important. Motherhood was even described as a life’s purpose.