Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen: millaisia kestävään liikkumiseen liittyviä tai keskittyviä suunnitelmia kunnissa tehdään; millaista vuoropuhelua kestävästä liikkumisesta käydään kuntien luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja sidosryhmien kesken; sekä mitkä tekijät vaikuttavat positiivisesti tai negatiivisesti kestävän liikkumisen suunnitelmien poliittiseen hyväksyttävyyteen. Tutkimuksen toimeksiantajia ovat Liikennevirasto, ympäristöministeriö, MAL-verkosto, Varsinais-Suomen liitto, Helsingin kaupunki ja Strafica Oy. Toimeksiantajien edustajat ovat muodostaneet yhdessä Kuntaliiton edustajan kanssa työn ohjausryhmän.

Työn teoreettisessa viitekehyksessä käytiin läpi kuntien hallinnollista ja poliittista organisaatiota, kuntien päätöksenteon eri näkökulmia sekä valikoituja poliittisen päätöksenteon teorioita. Nämä teoriat ovat jaksottaisen tasapainon malli, polkuriippuvuus, moniulottuvuuskehys, koalitiot politiikan tekijöinä sekä politiikan muutoksen tarina. Tutkimus tehtiin kirjallisuuskatsauksena sekä kuuteen case-kuntaan (Helsinki, Turku, Joensuu, Vaasa, Rovaniemi ja Kangasala) tehdyn empiirisen tutkimuksen avulla. Tutkimuksessa haastateltiin viranhaltijoita, tehtiin kysely luottamushenkilöille sekä selvitettiin tilastollisia taustamuuttujia kustakin kunnasta.

Tutkimuksen perusteella kestävän liikkumisen sisällyttäminen kuntastrategiaan tai oman kestävän liikkumisen strategisen ohjelman laatiminen ovat tärkeimpiä ja vaikuttavimpia tapoja edistää kestävää liikkumista kunnissa. Suurimpina esteinä koettiin resurssien niukkuus, mutta energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden, kaupungistumisen ja teknologian kehittymisen nähtiin vauhdittavan kestävän liikkumisen kilpailukykyä.

Työssä esiteltiin myös toimenpiteitä, joiden avulla voidaan lisätä kestävän liikkumisen suunnitelmien hyväksyttävyyttä. Tällaisia ovat mm. avoimen vuorovaikutuksen lisääminen, osallisuuden lisääminen, seudullisen yhteistyön parantaminen, ihmiskeskeinen liikennesuunnittelu ja suunnitelman sitominen strategisiin linjauksiin.

This study was conducted to seek answers to three research questions: what sorts of plans regarding sustainable mobility are prepared in Finnish municipalities; what kind of dialogue are the municipal councillors, officials and stakeholders having on sustainable mobility; which factors have a positive or negative impact on the political acceptability of said plans. The Finnish Transport Agency, Ministry of the Environment, LHT Network, Regional Council of Southwest Finland, City of Helsinki and Strafica Ltd. were the clients of the study.

The theoretical framework of the study consisted of a cross-section of municipalities' administrative and political organisations, different aspects of municipal decision-making and few chosen theories of policy making. The theories were Punctuated-Equilibrium Theory, Path Dependency Framework, Multiple Streams Approach, Advocacy Coalition Framework and Narrative Policy Framework. The study consisted of a literary research and an empirical study conducted on six case municipalities (Helsinki, Turku, Joensuu, Vaasa, Rovaniemi and Kangasala). The empirical study had three sections, wherein municipal officials were interviewed, a survey was made for the councillors and statistical properties of the municipalities were reviewed.

The study suggests that including sustainable mobility in the municipal strategy or creating a sustainable mobility plan are the most effective ways of furthering the state of sustainable mobility. The lack of resources is seen as the greatest obstacle in the work, but, on the other hand, energy and climate objectives, urbanization and technological advancements were seen as the most accelerating trends in making sustainable mobility thrive.

The study presents a few means to make sustainable mobility plans more acceptable in political decision-making processes, such as promoting open dialogue and involvement, regional cooperation and human-focused traffic planning, and also binding the mobility plans to municipal strategies.