Utareterveys automaattilypsytilalla
Klemola, Jenny (2017)
Klemola, Jenny
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120219353
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120219353
Tiivistelmä
Lypsykarjatilalla seurataan jatkuvasta lehmien utareterveyttä ja maidon laatua. Tuotosseurantaan kuuluvat tilat voivat tarkastella utareterveystilannetta erilaisista raporteista. Lisäksi maidon laatua koskevaa tietoa tilat saavat meijeriltä. Automaattilypsykarjatiloilla on lehmien terveyden ja maidonlaadun seurantaan kehitettyjä laitteita.
Jotta saadaan tuotettua hyvä laatuista meijeriin kelpaavaa maitoa, täytyy lypsykarjan utareterveydestä huolehtia. Lehmien sairastuessa utaretulehdukseen maitoa lypsetään erilleen, jolloin lehmän hoitokustannuksien lisäksi menetetään meijeriin kelpaamaton maito. Opinnäytetyön tavoitteena onkin selvittää, mistä korkeat solupitoisuudet johtuvat ja kuinka utaretulehduksia voidaan ennaltaehkäistä.
Opinnäytetyössä perehdytään erään automaattilypsykarjatilan utareterveystilanteen selvittämiseen. Utareterveyttä tarkastellaan aiempien antibioottihoitojen, utaretulehdusten aiheuttajabakteerien, eläinten poistojen sekä maidon solupitoisuuksien kautta. Työssä selvitetään, mihin tuotosvaiheeseen ja tuotoskauteen liittyvät suurimmat riskit sairastua utaretulehdukseen.
Tutkimuksessa selvisi, että soluttavien lehmien osuus oli suuri, mutta tilalla paranemisprosentti oli hyvä. Antibioottihoitoja ja umpeutettuja neljänneksiä oli melko vähän karja kokoon nähden. Utaretulehduksen aiheuttajabakteereja tarkastelemalla saatiin selville bakteerien tartunta- ja leviämisreitit. Ongelmat aiheutuvat umpikaudella ja pian poikimisen jälkeen. Tähän on syynä umpilehmien ja poikivien tilan puute, jolloin tautipaine on suuri. Suurin riski saada utaretulehdus on useasti poikineilla, jotka ovat laskevassa tai nousevassa tuotosvaiheessa.
Jotta saadaan tuotettua hyvä laatuista meijeriin kelpaavaa maitoa, täytyy lypsykarjan utareterveydestä huolehtia. Lehmien sairastuessa utaretulehdukseen maitoa lypsetään erilleen, jolloin lehmän hoitokustannuksien lisäksi menetetään meijeriin kelpaamaton maito. Opinnäytetyön tavoitteena onkin selvittää, mistä korkeat solupitoisuudet johtuvat ja kuinka utaretulehduksia voidaan ennaltaehkäistä.
Opinnäytetyössä perehdytään erään automaattilypsykarjatilan utareterveystilanteen selvittämiseen. Utareterveyttä tarkastellaan aiempien antibioottihoitojen, utaretulehdusten aiheuttajabakteerien, eläinten poistojen sekä maidon solupitoisuuksien kautta. Työssä selvitetään, mihin tuotosvaiheeseen ja tuotoskauteen liittyvät suurimmat riskit sairastua utaretulehdukseen.
Tutkimuksessa selvisi, että soluttavien lehmien osuus oli suuri, mutta tilalla paranemisprosentti oli hyvä. Antibioottihoitoja ja umpeutettuja neljänneksiä oli melko vähän karja kokoon nähden. Utaretulehduksen aiheuttajabakteereja tarkastelemalla saatiin selville bakteerien tartunta- ja leviämisreitit. Ongelmat aiheutuvat umpikaudella ja pian poikimisen jälkeen. Tähän on syynä umpilehmien ja poikivien tilan puute, jolloin tautipaine on suuri. Suurin riski saada utaretulehdus on useasti poikineilla, jotka ovat laskevassa tai nousevassa tuotosvaiheessa.