Sijoitusneuvonnan prosessi Nordeassa. : Sijoitusopas-sovelluksen käyttö päivittäisenä työkaluna ja sen käytön kehittäminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Nordean Sijoitusopas-sovelluksen käyttöä voitaisiin lisätä. Lisäksi selvitettiin Nordean sijoitusneuvonnan prosesseja ja tähän liittyviä lakeja. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten uuden Sijoitusoppaan koulutuksesta saataisiin mahdollisimman tehokasta.

Teoreettinen viitekehys muodostuu sijoituspalvelumarkkinointiin sekä arvopaperimarkkinalakiin liittyvästä kirjallisuudesta, alaan liittyvistä uutisista, Arvopaperilautakunnan ratkaisusuosituksista, Suomen laista, Euroopan Unionin säätämistä direktiiveistä sekä Nordean sisäisistä toimintaohjeista.

Tutkimukseen haastateltiin kahtakymmentä sijoitusneuvontaa tarjoavaa henkilöä kolmesta eri ammattiryhmästä. Tätä ennen kahdeksaa Tampereen alueen esimiestä oli haastateltu aiheen rajaamiseksi ja nykytilan kartoittamiseksi.

Tutkimuksessa selvisi, että Sijoitusoppaan kokevat hyödyllisimmäksi henkilöt, jotka eivät jatkuvasti ole tekemisissä sijoitusten kanssa. Kokeneemmat työntekijät pärjäisivät ainakin myynnillisestä näkökulmasta ilman Sijoitusopasta, mutta he tarvitsevat sovellusta tiedon dokumentointiin. Lisäksi selvisi, että osa sijoitusneuvojista kaipaisi uuden Sijoitusoppaan koulutukseen aitoja myyntitilanteita tukihenkilön läsnä ollessa. Osa taas haluaisi ehdottomasti harjoitella uuden Sijoitusoppaan käyttöä ilman asiakastilannetta.

Uuden Sijoitusoppaan koulutusta tulisikin järjestää kokoamalla tiimejä eri oppimismallien mukaan, jotta koulutus olisi mahdollisimman tehokasta. Lisäksi Nordeassa voitaisiin miettiä Sijoitusoppaan tekoa pakolliseksi ennen tuotteiden myyntiä, näin se ei unohtuisi eikä sitä voisi enää vältellä. Jos sovellus ohjaisi aina oikean sovelluksen puolelle, sijoitusneuvojakaan ei joutuisi pohtimaan mitä ohjelmaa missäkin tilanteessa pitää käyttää.

The main aim of this bachelor’s thesis was to determine how the usage of Nordea’s investment planning software tool could be enhanced. Another aim was to explore Nordea’s process in investment counseling. Furthermore, the thesis investigates the most efficient way to train employees in the use of this new investment planning tool.

For the empirical part of the work, a study was conducted by interviewing twenty employees who provide investment counseling in Nordea’s Tampere office. These employees were divided into three separate occupational groups: basic counselors, counselors with appointments and personal banking advisers. Previous to this, seven supervisors working for Nordea in the Tampere area were interviewed in order to define the topics for the employee interviews, and to outline the present situation.

The employee interviews revealed that employees with less experience in investment counseling find the investment planning tool most useful. Employees with more experience would cope without it, in terms of sales promotion, even though they need it to document the meeting as law requires. Furthermore, it came up in the interviews that some of the investment counselors would like the training for the new investment planning tool to include real sales negotiations. An investment expert would also take part in these situations, to give advice and help with technical issues. On the other hand, other investment counselors wish to practice using the investment planning tool in small groups of colleagues, and not with an actual client on the spot.

Hence, the training in the use of the new investment planning tool could be different for different groups, taking account of various learning models. That would make the training more efficient. Also, Nordea should consider making the use of the investment planning tool obligatory for all investment counselors. This would prevent them from forgetting or ignoring it. It would also help an investment counselor with selecting the right application from the investment planning tool in every case.