Työelämän ulkopuolella olevien miesten kokemuksia arjesta ja voimavaroista

Abstract

Tämä laadullinen opinnäytetyö toteutettiin Tesoman miähet -hankkeelle Pirkanmaalle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten työelämän ulkopuolella olevat miehet kokevat oman arkensa ja omat voimavaransa. Tavoitteena oli tuottaa asiakaslähtöistä tietoa Tesoman miähet -hankkeelle sekä lisätä ymmärrystä työelämän ulkopuolella olevien miesten arjen kokemuksista. Tehtävänämme oli selvittää minkälaisena työelämän ulkopuolella olevat miehet kokevat oman arkensa, voimavaransa sekä mitkä ovat voimavaroja lisäävät sekä kuluttavat tekijät. Opinnäytetyötyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla ja sitä käsiteltiin luottamuksellisesti induktiivisen sisällönanalyysin avulla.

Tässä opinnäytetyössä kuvattiin Tesoman miähet -hankkeen miesten kokemuksia työelämän ulkopuolella olemisesta arjen mielekkyyden ja voimavarojen kautta. Kokemukset arjen mielekkyydestä olivat kaksijakoiset. Eläkkeellä olevat miehet olivat tyytyväisiä työelämän ulkopuolella olemiseen, kun taas työikäiset toivoivat paluuta työelämään. Pääpiirteittäin arki tuntui mielekkäältä aikatauluttomuuden ja vapaa-ajan paljouden myötä, mikäli elämässä oli riittävästi sisältöä. Tyytymättömyyttä arkeen herätti arjen rutiininomaisuus, tekemisen puute ja kotiin jumiutuminen. Arki sisälsi paljon erilaisia voimavaroja, kuten koettu terveys, kyky mukautua muuttuvaan elämäntilanteeseen sekä oma aktiivisuus arjessa. Voimavaroja lisäsivät sosiaalisen osallisuuden kokeminen, ihmissuhteet ja erilaiset vapaa-ajan aktiviteetit. Voimavaroja puolestaan kuluttivat sosiaalisen osallisuuden puute, eriarvoisuuden kokeminen, tiedon ja avun saannin vaikeus, oman asenteen muuttuminen negatiivisemmaksi, huono taloudellinen tilanne sekä omat haitalliset toimintamallit, kuten päihteiden käyttö ja aikaansaamattomuus.

Työelämän ulkopuolella oleminen voidaan kokea joko miellyttävänä tai ei-toivottuna elämäntilanteena, josta aiheutuu kielteisiä seurauksia. Miesten kielteisissä kokemuksissa korostui eriarvoisuuden tunne sekä taloudelliset haasteet. Miesten vastauksissa ilmeni runsaasti syrjäytymiseen liittyviä piirteitä ja sosiaalista osattomuutta. Työn tuloksia voidaan hyödyntää palveluiden kehittämisessä, jotta ne tavoittaisivat työelämän ulkopuolella olevat miehet sekä auttaisivat miesten voimavarojen tukemisessa.

The purpose of this study is to gather information about the resources and everyday life of men who are not in working life. The aim of this study is to produce customer-oriented information to Tesoman miähet -project and to increase the understanding of the issue. The purpose was to find out how non-working men experience their own everyday life and their resources.

The study was qualitative in nature and the data were collected through one group interview and two individual interviews with men who were participating in Tesoman miähet -project. The data obtained through these interviews were analysed by means of a qualitative content analysis.

The results suggest that the interviewed men had somewhat mixed feelings about their life. Retired men were content with being out of work, but working-age hoped for a return to working life. Positive things in everyday life were not having to follow schedule, having meaningful activities and having free time. Negative things were routines, lack of work and feeling stuck at home. Social inclusion was one of the main factors which came up in the analysis.

On the basics of the results, it can be concluded that social inclusion and financial situation play an important role in everyday life of non-working men. The results of this study can be utilized in developing services for non-working men, in supporting them and providing resources available for them.