Lasten ja nuorten urheilun laatutekijöiden toimintamallit Olarin Voimistelijoiden valmennustoiminnassa
Niemenkari-Kilpi, Anne-Mari (2017)
Niemenkari-Kilpi, Anne-Mari
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113019087
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113019087
Tiivistelmä
Työelämän kehitystehtävän tavoitteena oli laatia toimintamalleja Olarin Voimistelijoiden valmennustoiminnan laadun lisäämiseksi ja seuran kansainvälinen menestyksen vahvistamiseksi myös jatkossa. Toimintamalleissa keskityttiin laadun lisäämiseen jalkauttamalla käytäntöön lasten ja nuorten urheilun laatutekijät sekä nostamalla valmentajien osaamistasoa lajin kansainvälisten vaatimusten suunnassa. Toimintamalleista pyrittiin tekemään mahdollisimman konkreettisia ja käytännön valmennustyötä hyödyttäviä.
Työ alkoi asiantuntijahaastatteluilla, joissa kartoitettiin kansainvälisiä menestystekijöitä ja toimenpiteitä, jotka tekevät arkivalmennuksesta laadukasta. Näitä menestystekijöitä pohdittiin myös kaikkien seuran valmentajien kanssa yhteisessä koulutuspäivässä. Vuorovaikutteinen koulutus hyödytti valmentajan työtä konkreettisesti ja koulutuspäivien sisältöä halutiin jatkaa samansuuntaisena. Seuraavaa koulutuspäivää suunnitellessa sisältöä haluttiin laajentaa ja mielenkiinto kohdistui kansalliseen linjaukseen lasten ja nuorten urheilun laatutekijöistä. Tämä aihe toimikin seuraavan koulutuspäivän ja koko työelämän kehitystehtävän punaisena lankana. Työssä myös kirjattiin kriittisiä menestystekijöitä seuran voimistelijan portaisiin ja kirkastettiin sekä täydennettiin huippuvoimistelijan polun kriteereitä.
Valmennusosaamisen kehittäminen ja valmennuksen resursointi ovat keskeisessä asemassa tulevaisuudessa Olarin Voimistelijoiden toiminnassa. Valmennuksellista osaamista pyritään jatkossa kehittämään käytännön valmennustyön ja koulutuksen yhdistämisellä. Laatutekijöitä ja kansainvälisiä menestystekijöitä käsitellään myös tulevassa ”Voimistelijan polun laatutekijät”-koulutuksessa, joka rakentuu vuorovaikutteisesta luentotyyppisestä kokonaisuudesta ja huippuosaajien pitämistä demotunneista. Osaamista halutaan jakaa koko voimistelun kentälle ja koulutus onkin avoin myös seuran ulkopuolisille valmentajille.
Kehitystyön toteutuminen on lopullisesti mitattavissa vasta, kun tällä hetkellä lapsuusvaiheessa olevat voimistelijat ovat edenneet huippuvaiheeseen. Pitkäjänteinen tavoitteellisuus ja se, että kehitys näkyy vasta usean vuoden jälkeen, ovat valmennustyön suurimpia haasteita. Tämän vuoksi rohkeus kehittyä jatkuvasti ja järkevästi sekä toimia positiivisena suunnannäyttäjänä ovat tärkeitä ominaisuuksia valmennustyön kehittämisessä.
Työ alkoi asiantuntijahaastatteluilla, joissa kartoitettiin kansainvälisiä menestystekijöitä ja toimenpiteitä, jotka tekevät arkivalmennuksesta laadukasta. Näitä menestystekijöitä pohdittiin myös kaikkien seuran valmentajien kanssa yhteisessä koulutuspäivässä. Vuorovaikutteinen koulutus hyödytti valmentajan työtä konkreettisesti ja koulutuspäivien sisältöä halutiin jatkaa samansuuntaisena. Seuraavaa koulutuspäivää suunnitellessa sisältöä haluttiin laajentaa ja mielenkiinto kohdistui kansalliseen linjaukseen lasten ja nuorten urheilun laatutekijöistä. Tämä aihe toimikin seuraavan koulutuspäivän ja koko työelämän kehitystehtävän punaisena lankana. Työssä myös kirjattiin kriittisiä menestystekijöitä seuran voimistelijan portaisiin ja kirkastettiin sekä täydennettiin huippuvoimistelijan polun kriteereitä.
Valmennusosaamisen kehittäminen ja valmennuksen resursointi ovat keskeisessä asemassa tulevaisuudessa Olarin Voimistelijoiden toiminnassa. Valmennuksellista osaamista pyritään jatkossa kehittämään käytännön valmennustyön ja koulutuksen yhdistämisellä. Laatutekijöitä ja kansainvälisiä menestystekijöitä käsitellään myös tulevassa ”Voimistelijan polun laatutekijät”-koulutuksessa, joka rakentuu vuorovaikutteisesta luentotyyppisestä kokonaisuudesta ja huippuosaajien pitämistä demotunneista. Osaamista halutaan jakaa koko voimistelun kentälle ja koulutus onkin avoin myös seuran ulkopuolisille valmentajille.
Kehitystyön toteutuminen on lopullisesti mitattavissa vasta, kun tällä hetkellä lapsuusvaiheessa olevat voimistelijat ovat edenneet huippuvaiheeseen. Pitkäjänteinen tavoitteellisuus ja se, että kehitys näkyy vasta usean vuoden jälkeen, ovat valmennustyön suurimpia haasteita. Tämän vuoksi rohkeus kehittyä jatkuvasti ja järkevästi sekä toimia positiivisena suunnannäyttäjänä ovat tärkeitä ominaisuuksia valmennustyön kehittämisessä.