Nuorten aikuisten kirjastopalvelut ja niiden merkitys Seinäjoen pääkirjastossa kymmenen nuoren aikuisen näkökulmasta
Laitala, Marika (2017)
Laitala, Marika
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120119326
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120119326
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä mieltä kymmenen seinäjokista nuorta aikuista on Seinäjoen pääkirjaston tarjoamista kirjastopalveluista ja käyvätkö nuoret aikuiset Seinäjoen pääkirjastossa lainkaan asiakkaina. Teemahaastattelussa pyrittiin saamaan selitys myös sille, mikseivät nuoret aikuiset ole kiinnostuneita oman kohderyhmänsä kirjastopalveluista asuinpaikkakunnallaan. Nuorten aikuisten määritteleminen yksiselitteisesti oli hankalaa. Tässä opinnäytetyössä nuoret aikuiset määriteltiin 18–29-vuotiaiksi.
Tutkimusmenetelmänä tässä työssä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista teemahaastattelua. Teemahaastatteluun valikoitui kymmenen nuorta aikuista, jotka olivat sekä kirjaston palvelujen käyttäjiä että ei-käyttäjiä. Haastattelujen tukena käytettiin erillistä Microsoft Word -tiedostoa, jonne haastattelussa esitetyt kysymykset koottiin. Teemahaastattelun kymmenen kysymystä jakaantuivat pääteemoihin ja niiden pohjalta muotoutuneisiin välikysymyksiin. Kysymyksissä tiedusteltiin nuorten aikuisten elämäntapaa, suhdetta kirjaston aineistoon, kirjastopalveluiden käyttöä sekä lukutottumusten historiaa. Teemahaastattelun tukilomakkeen kysymyksissä oli myös oma kohtansa kirjaston ei-käyttäjille.
Tutkimuksesta saatiin selville, ettei haastatteluun osallistuneista nuorista aikuisista suurin osa ollut intohimoisia lukijoita. Nämä nuoret aikuiset hyödynsivät Seinäjoen pääkirjaston kokoelmaa ennemmin muuhun tarkoitukseen, esimerkiksi kurssikirjojen hankkimiseen. Nuorille aikuisille ei juurikaan ole järjestetty heille kohdennettuja tapahtumia. Tutkimus osoitti haastateltujen nuorten aikuisten olevan sitä mieltä, että nuoret aikuiset eivät juurikaan käy kirjaston tapahtumissa. Opinnäytetyössä saatiin haastatelluilta paljon tietoa nuorten aikuisten kirjastonkäytöstä sekä kehitysehdotuksia Seinäjoen pääkirjaston kirjastopalveluiden parantamiseksi kyseisen kohderyhmän hyväksi.
Tutkimusmenetelmänä tässä työssä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista teemahaastattelua. Teemahaastatteluun valikoitui kymmenen nuorta aikuista, jotka olivat sekä kirjaston palvelujen käyttäjiä että ei-käyttäjiä. Haastattelujen tukena käytettiin erillistä Microsoft Word -tiedostoa, jonne haastattelussa esitetyt kysymykset koottiin. Teemahaastattelun kymmenen kysymystä jakaantuivat pääteemoihin ja niiden pohjalta muotoutuneisiin välikysymyksiin. Kysymyksissä tiedusteltiin nuorten aikuisten elämäntapaa, suhdetta kirjaston aineistoon, kirjastopalveluiden käyttöä sekä lukutottumusten historiaa. Teemahaastattelun tukilomakkeen kysymyksissä oli myös oma kohtansa kirjaston ei-käyttäjille.
Tutkimuksesta saatiin selville, ettei haastatteluun osallistuneista nuorista aikuisista suurin osa ollut intohimoisia lukijoita. Nämä nuoret aikuiset hyödynsivät Seinäjoen pääkirjaston kokoelmaa ennemmin muuhun tarkoitukseen, esimerkiksi kurssikirjojen hankkimiseen. Nuorille aikuisille ei juurikaan ole järjestetty heille kohdennettuja tapahtumia. Tutkimus osoitti haastateltujen nuorten aikuisten olevan sitä mieltä, että nuoret aikuiset eivät juurikaan käy kirjaston tapahtumissa. Opinnäytetyössä saatiin haastatelluilta paljon tietoa nuorten aikuisten kirjastonkäytöstä sekä kehitysehdotuksia Seinäjoen pääkirjaston kirjastopalveluiden parantamiseksi kyseisen kohderyhmän hyväksi.