Lapsilähtöinen kouluruokailu
Kellokoski, Terhi; Välimäki, Krista (2017)
Kellokoski, Terhi
Välimäki, Krista
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419593
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419593
Tiivistelmä
Lapsilähtöisyys tarkoittaa kasvatuksen näkökulmaa, jossa ensisijaisuutena ovat lapsen omat tarpeet. Perustana lapsilähtöisyydelle on vahva usko lasten omiin kykyihin sekä potentiaaliin (Jantunen & Rönnberg 1996, 11; Hujala 2001, 38). Kouluruokailun perustana on oppilaiden terveen kehityksen, kasvun sekä opiskelukyvyn ja ruokaosaamisen tukeminen. Kouluruokailu vahvistaa kokemusta hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. (VRN 2017, 24.)
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville, kuinka lapsilähtöisyys näkyy ala-asteen kouluruokailussa. Tavoitteena oli havainnoida kouluruokailun järjestämistä ja toteutusta käytännössä, tutkia lautasmallin toteutumista koululounaalla sekä selvittää oppilaiden oma käsitys kouluruokailutilanteesta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Seinäjoen kaupungin Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö. Saatuja tuloksia hyödynnetään Lihavuus laskuun –ohjelmassa (2013–2018).
Tutkimuskohteina oli kaksi ala-astetta Seinäjoen alueelta, joista käytetään mainintoja A ja B. Kohderyhmänä olivat ensimmäisen luokan oppilaat. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivisen sekä kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän lähestymistapoja.
Molemmissa kouluissa havainnoitiin strukturoidulle lomakkeelle, miten lapsilähtöistä kouluruokailua tuetaan oppilaiden ohjaamisella sekä heille sopivalla kouluruokailuympäristöllä. Oppilaiden ottamista kouluruoka-annoksista selvitettiin, syövätkö he lautasmallin suosituksen mukaisesti. Näitä kouluruoka-annoksia havainnointiin yhteensä 27 kappaletta. Oppilaiden oma kokemus kouluruokailusta tutkittiin lomakehaastattelun avulla. Haastatteluja saatiin yhteensä 28 kappaletta.
Molemmat tutkimuskohteet olivat paikoin lapsilähtöisiä. Pieniä eroavaisuuksia koulujen välillä löytyi. Oppilaiden ruoka-annoksista selvisi, että koululla B syötiin hieman enemmän suosituksien mukaisesti. Kummassakin koulussa salaattia suosituksen mukaan ottivat vain muutamat oppilaat.
Haastatteluista selvisi, että molemmissa kouluissa oppilaat viihtyvät hyvin. He eivät kokeneet kouluruokailua liian vaikeana. Oppilaat kertoivat myös, että saavat apua tarvittaessa opettajilta kouluruoan ottamiseen. Lautasmalli ja malliateria olivat tuttuja koulun B oppilaille.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville, kuinka lapsilähtöisyys näkyy ala-asteen kouluruokailussa. Tavoitteena oli havainnoida kouluruokailun järjestämistä ja toteutusta käytännössä, tutkia lautasmallin toteutumista koululounaalla sekä selvittää oppilaiden oma käsitys kouluruokailutilanteesta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Seinäjoen kaupungin Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö. Saatuja tuloksia hyödynnetään Lihavuus laskuun –ohjelmassa (2013–2018).
Tutkimuskohteina oli kaksi ala-astetta Seinäjoen alueelta, joista käytetään mainintoja A ja B. Kohderyhmänä olivat ensimmäisen luokan oppilaat. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivisen sekä kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän lähestymistapoja.
Molemmissa kouluissa havainnoitiin strukturoidulle lomakkeelle, miten lapsilähtöistä kouluruokailua tuetaan oppilaiden ohjaamisella sekä heille sopivalla kouluruokailuympäristöllä. Oppilaiden ottamista kouluruoka-annoksista selvitettiin, syövätkö he lautasmallin suosituksen mukaisesti. Näitä kouluruoka-annoksia havainnointiin yhteensä 27 kappaletta. Oppilaiden oma kokemus kouluruokailusta tutkittiin lomakehaastattelun avulla. Haastatteluja saatiin yhteensä 28 kappaletta.
Molemmat tutkimuskohteet olivat paikoin lapsilähtöisiä. Pieniä eroavaisuuksia koulujen välillä löytyi. Oppilaiden ruoka-annoksista selvisi, että koululla B syötiin hieman enemmän suosituksien mukaisesti. Kummassakin koulussa salaattia suosituksen mukaan ottivat vain muutamat oppilaat.
Haastatteluista selvisi, että molemmissa kouluissa oppilaat viihtyvät hyvin. He eivät kokeneet kouluruokailua liian vaikeana. Oppilaat kertoivat myös, että saavat apua tarvittaessa opettajilta kouluruoan ottamiseen. Lautasmalli ja malliateria olivat tuttuja koulun B oppilaille.