Lapsilähtöinen kouluruokailu

Abstract

Lapsilähtöisyys tarkoittaa kasvatuksen näkökulmaa, jossa ensisijaisuutena ovat lapsen omat tarpeet. Perustana lapsilähtöisyydelle on vahva usko lasten omiin kykyihin sekä potentiaaliin (Jantunen & Rönnberg 1996, 11; Hujala 2001, 38). Kouluruokailun perustana on oppilaiden terveen kehityksen, kasvun sekä opiskelukyvyn ja ruokaosaamisen tukeminen. Kouluruokailu vahvistaa kokemusta hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. (VRN 2017, 24.) Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville, kuinka lapsilähtöisyys näkyy ala-asteen kouluruokailussa. Tavoitteena oli havainnoida kouluruokailun järjestämistä ja toteutusta käytännössä, tutkia lautasmallin toteutumista koululounaalla sekä selvittää oppilaiden oma käsitys kouluruokailutilanteesta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Seinäjoen kaupungin Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö. Saatuja tuloksia hyödynnetään Lihavuus laskuun –ohjelmassa (2013–2018). Tutkimuskohteina oli kaksi ala-astetta Seinäjoen alueelta, joista käytetään mainintoja A ja B. Kohderyhmänä olivat ensimmäisen luokan oppilaat. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivisen sekä kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän lähestymistapoja. Molemmissa kouluissa havainnoitiin strukturoidulle lomakkeelle, miten lapsilähtöistä kouluruokailua tuetaan oppilaiden ohjaamisella sekä heille sopivalla kouluruokailuympäristöllä. Oppilaiden ottamista kouluruoka-annoksista selvitettiin, syövätkö he lautasmallin suosituksen mukaisesti. Näitä kouluruoka-annoksia havainnointiin yhteensä 27 kappaletta. Oppilaiden oma kokemus kouluruokailusta tutkittiin lomakehaastattelun avulla. Haastatteluja saatiin yhteensä 28 kappaletta. Molemmat tutkimuskohteet olivat paikoin lapsilähtöisiä. Pieniä eroavaisuuksia koulujen välillä löytyi. Oppilaiden ruoka-annoksista selvisi, että koululla B syötiin hieman enemmän suosituksien mukaisesti. Kummassakin koulussa salaattia suosituksen mukaan ottivat vain muutamat oppilaat. Haastatteluista selvisi, että molemmissa kouluissa oppilaat viihtyvät hyvin. He eivät kokeneet kouluruokailua liian vaikeana. Oppilaat kertoivat myös, että saavat apua tarvittaessa opettajilta kouluruoan ottamiseen. Lautasmalli ja malliateria olivat tuttuja koulun B oppilaille.

Child centricity refers to parenting where the children´s own needs are the priority. Strong believe in children´s own talents and potential is the basis for this ideology. (Jantunen & Rönnberg 1996, 11; Hujala 2001, 38). The objective of school catering is to support children´s healthy development, growth, nutrition knowlegde and ability to study. School catering supports the experience of a good and safe school day. (VRN 2017, 24). The purpose of this thesis was to find out how child centricity shows at the school catering at primary school. The aim was to observe how the school catering was organised and executed. The plate model and the schoolchildren’s own opinions of school food were also observed. The mandatory of the thesis was the promoting unit of well-being and health in Seinäjoki. The survey provided the Lihavuus laskuun- weight management program (2013–2018) with topical information about school children’s healthy eating. The survey was conducted in two different schools in Seinäjoki which are referenced as school A and B. The subjects of the study were the first-graders. Quantitative and qualitative research methods were used. Observations were made with the help of a structured form in both schools. The observation covered pupil counselling, dining environment and plate model. In total 27 school, lunch portions were observed. A form interview was made for 28 school children to gather their own opinions on school catering. Both schools were partly child centred. Between the two schools there were small differences. The nutrition recommendations were followed somewhat better at school B. Only a few schoolchildren ate enough salad at both schools. The interviews showed that the schoolchildren enjoy school catering and they do not experience it too demanding. Sometimes the teachers help them to get food. The schoolchildren at school B were familiar with the plate model and dish model.