Kirjastoautopalvelun merkitys alakouluille ja päiväkodeille Rovaniemellä

Abstract

Tämä opinnäyte tehtiin toimeksiantona Rovaniemen kaupunginkirjastolle. Tutkimusongelmana oli selvittää kirjastoautopalvelun merkitystä alakouluille ja päiväkodeille Rovaniemellä. Tutkimuksen alakysymyksinä haluttiin tietää paljonko palvelua käytetään, mitä käyttäjät toivovat palvelulta ja onko siinä heidän mielestään kehitettävää, sekä miksi ei-käyttäjät eivät käytä palvelua. Tutkimusotteena työssä käytettiin monimenetelmäistä tutkimusotetta, joka valittiin, koska kvantitatiivista aineistoa haluttiin syventää kvalitatiivisella aineistolla. Tutkimusmenetelmät olivat kvantitatiivinen kyselytutkimus ja kvalitatiivinen teemahaastattelu. Verkkokyselynä toteutettu kyselytutkimus lähetettiin Webropol-ohjelmalla kaikille Rovaniemen lastentarhanopettajille ja luokanopettajille (n=312), ja kyselyn tuloksia täydennettiin teemahaastatteluilla yhdelle luokanopettajalle ja yhdelle lastentarhanopettajalle. Verkkokyselyyn saatiin 83 vastausta. Alhaisen vastausprosentin (26,6%) vuoksi tutkimuksen tuloksia voidaan pitää tilastollisesti suuntaa antavina. Tutkimuksessa selvisi, että kirjastoautopalvelulla on Rovaniemen kouluille ja päiväkodeille merkitystä, ja palvelulta toivottiin erityisesti jatkuvuutta. Vastaajista neljä viidestä käytti kirjastoautoa sen jokaisella vierailukerralla kolmen viikon välein. Koulut käyttivät kirjastoautoa hieman aktiivisemmin kuin päiväkodit. Kirjastoauton kokoelmaan oltiin pääosin tyytyväisiä, mutta uutuuskirjoja, satukirjoja ja muuta aineistoa toivottiin lisää. Erityisen tyytyväisiä oltiin palvelun olemassaoloon sekä henkilökunnan ystävällisyyteen ja ammattitaitoisuuteen. Kirjavinkkausta toivottiin sekä erikseen luokkiin tuotavaksi että henkilökohtaisena vinkkauksena kirjastoautossa vierailtaessa. Kirjastoautopalvelun suurimmaksi kehittämiskohteeksi nousivat aikatauluongelmat. Auton käyttäjät toivoivat kirjastoautolta sekä pidempää vierailuaikaa että tiheämpiä käyntikertoja. Aikatauluongelmat tai kirjastoauton pysäkin puuttuminen olivat myös yleisin syy kirjastoauton käyttämättömyydelle.

This thesis was written as a commission for Rovaniemi City Library. The objective was to study the importance of mobile library services for the primary and nursery schools in the city of Rovaniemi. The study gathered information on the frequency of the usage of mobile library services, on users’ expectations and ideas for the development of services, and on reasons for the disuse of these services. This study was conducted using a multi-methodological approach, chosen in order to complement quantitative data with qualitative data. The research methods used included a quantitative survey and qualitative semi-structured interviews. A Webropol questionnaire was sent to all the primary and nursery school teachers (n=312) in Rovaniemi. Semi-structured interviews were conducted with one primary and one nursery school teacher. There were a total of 83 respondents to the survey. Due to a low response rate (26,6%), the results of this study can be considered statistically suggestive. The main findings of this study were that mobile library services are important for the primary and nursery schools in Rovaniemi and users wish for the continuation of these services. Four out of five respondents used the service every time the mobile library stopped, which meant every three weeks. The primary schools used the service slightly more often than the nursery schools did. In general, the respondents were satisfied with the collection of the mobile library but wished for more new children’s releases, storybooks, and other material. The respondents were especially content with the existence of mobile library services and the friendliness and professionalism of the staff. The respondents wished for book talks to be held in the classroom and given personally while visiting the mobile library. The main area for development pertained to the timetable of the mobile library. The respondents hoped the mobile library had longer visiting times and more frequent stops. The most common reasons for not using the service were related to difficulties with scheduling or the absence of a library bus stop.