Alaikäisten sopimukset pankkiasioinnissa
Tamminen, Jenni (2017)
Tamminen, Jenni
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419731
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419731
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia ja jäsennellä, minkälaisia sopimuksia alaikäiset voivat tehdä pankkiasioinnin saralla. Opinnäytetyö on luonteeltaan selvitystyö. Aluksi käsitellään yleisesti alaikäisen asemaa sekä sopimusoikeutta, sillä ne luovat perustan pankkiasioinnin käsittelylle. Lopuksi käsitellään perhe- ja perintöoikeutta eli testamenttia, lahjaa, ennakkoperintöä sekä kuolinpesän lakiasioita.
Teoreettisena perustana hyödynnetään pääasiassa ajantasaista lainsäädäntöä, 2000-luvun oikeuskirjallisuutta sekä Osuuspankin intranetsivuja. Laki holhoustoimesta (442/1999) on opinnäytetyön merkittävin laki. Toinen tärkeä laki on perintökaari (40/1965).
Vajaavaltaisella ei ole täyttä oikeustoimikelpoisuutta eli oikeutta tehdä kaikkia oikeustoimia. Vajaavaltaisia ovat alaikäiset sekä sellaiset täysi-ikäiset, jotka ovat sellaisiksi julistettu. Opinnäytetyön tuloksena selviää, että vajaavaltaisuudesta huolimatta alaikäiset voivat tietyin rajoituksin solmia monia sopimuksia pankin kanssa. Pääsyy tähän on, että vajaavaltaisellakin on oikeus määrätä omalla työllään ansaituista varoista. Alaikäiset eivät kuitenkaan voi tehdä kaiken tyyppisiä sopimuksia, joten pankin toimihenkilöiden tulee olla tarkkana alaikäisten kanssa.
Pääasiassa alaikäisen asioista päättävät kuitenkin hänen edunvalvojansa siihen asti, kunnes lapsesta tulee täysi-ikäinen. Holhoustoimilain 4 §:n 1 momentin mukaan alaikäisen edunvalvojia ovat pääsääntöisesti hänen huoltajansa eli yleensä hänen vanhempansa. Edunvalvoja voi kuitenkin olla myös muu henkilö.
Opinnäytetyöstä on hyötyä alaikäisten lasten vanhemmille sekä pankin toimihenkilöille. Vanhemmat saavat selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa tietoa alaikäisten lastensa pankkiasioinnista. Pankin toimihenkilöille opinnäytetyö voi olla esimerkiksi osa harjoittelijan tai uuden työntekijän perehdytystä.
Teoreettisena perustana hyödynnetään pääasiassa ajantasaista lainsäädäntöä, 2000-luvun oikeuskirjallisuutta sekä Osuuspankin intranetsivuja. Laki holhoustoimesta (442/1999) on opinnäytetyön merkittävin laki. Toinen tärkeä laki on perintökaari (40/1965).
Vajaavaltaisella ei ole täyttä oikeustoimikelpoisuutta eli oikeutta tehdä kaikkia oikeustoimia. Vajaavaltaisia ovat alaikäiset sekä sellaiset täysi-ikäiset, jotka ovat sellaisiksi julistettu. Opinnäytetyön tuloksena selviää, että vajaavaltaisuudesta huolimatta alaikäiset voivat tietyin rajoituksin solmia monia sopimuksia pankin kanssa. Pääsyy tähän on, että vajaavaltaisellakin on oikeus määrätä omalla työllään ansaituista varoista. Alaikäiset eivät kuitenkaan voi tehdä kaiken tyyppisiä sopimuksia, joten pankin toimihenkilöiden tulee olla tarkkana alaikäisten kanssa.
Pääasiassa alaikäisen asioista päättävät kuitenkin hänen edunvalvojansa siihen asti, kunnes lapsesta tulee täysi-ikäinen. Holhoustoimilain 4 §:n 1 momentin mukaan alaikäisen edunvalvojia ovat pääsääntöisesti hänen huoltajansa eli yleensä hänen vanhempansa. Edunvalvoja voi kuitenkin olla myös muu henkilö.
Opinnäytetyöstä on hyötyä alaikäisten lasten vanhemmille sekä pankin toimihenkilöille. Vanhemmat saavat selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa tietoa alaikäisten lastensa pankkiasioinnista. Pankin toimihenkilöille opinnäytetyö voi olla esimerkiksi osa harjoittelijan tai uuden työntekijän perehdytystä.