Pienpanimoiden myynnin logistinen prosessi
Sinervo, Nikolai (2017)
Sinervo, Nikolai
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120720236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120720236
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Suomalaisten pienpanimoiden myynnin logistista prosessia ravintola-alalla. Tässä näkökulmassa selvitetään lähinnä sitä mitä Suomessa tapahtuvalle pienpanimo tuotteelle tapahtuu alkaen siitä, kun se lähtee alkukohteesta (panimosta) kuljetuksen avulla loppusijoitus paikkaan, ravintolaan tai päivittäistavarakauppaan.
Tietoperustassa käydään läpi panimoteollisuuden historiaa, miten kieltolaki vaikutti oluen valmistamiseen ja miksi panimotoiminta ei kannattanut ennen. Suomalainen panimotoimin-ta on nykyään trendikästä ja oluen valmistamiselle annetaan enemmän mahdollisuuksia. Tuotteistus on siirtymässä kovaa vauhtia tölkkeihin, kun ennen tuotettiin vain lasipulloja. Logistiikka käsitteenä on todella laaja ja työtä on täten rajattu hyvin paljon.
Tutkimustyypiksi valitsin strukturoidun kyselyn, joka lähetettiin kahdellekymmenelle pani-molle. Kysely toteutettiin web-pohjaisella kyselynä, Webropolilla.
Tutkimus oli rajattu pelkästään suomalaiseen panimotoimintaan. Kysymykset esitettiin kai-kille panimoille samassa järjestyksessä ja vastaukset annettiin anonyymisesti.
Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että lasipullot ovat väistymässä kokonaan tuotannollisista syistä. Tankkimyynti on laskemassa ja vastaajista suurin osa ei ole valmistanut tuotetta ol-lenkaan tankeittain jatkuvasti huonontuneen kysynnän vuoksi.
Huomiota herättävää oli päivittäistavarakauppojen valikoimien laajeneminen. Panimot alka-vat jatkossa kuljettamaan tuotteitaan yhdessä runkokuljetuksina, etenkin jos matkat pitene-vät. Suurin osa panimoista käytti omia kuljetuksia ja keskusliikejakelua. Tukkuri on vielä vuonna 2017 melko tuntematon käsite. Jos alkoholilaki aukeaa kuluttajalle paremmin ensi vuoden alussa, niin panimot alkavat suosimaan suoramyyntiä panimoilta suoraan kuluttajal-le.
Voin todeta, että opinnäytetyö olisi kannattanut aloittaa kyselyn laatimisella, koska se vei huomattavasti eniten aikaa. Webropol alustalla laadittu kysely tehtiin kahteen otteeseen, jotta vastauksia saataisiin tarpeeksi. Vastauksia tuli todella alhainen määrä, vastausprosen-tin jäädessä 25%;iin. Jatkotutkimuksena kannattaisin, että tutkimus tehtäisiin panimoissa paikan päällä, jolloin vastausprosentti nousisi ja saataisiin lisäksi laajempi käsitys Suomalai-sesta pienpanimoalasta. Lähteinä on käytetty internetiä sekä logistisen,- ja ravintola-alan kirjallisuutta.
Tietoperustassa käydään läpi panimoteollisuuden historiaa, miten kieltolaki vaikutti oluen valmistamiseen ja miksi panimotoiminta ei kannattanut ennen. Suomalainen panimotoimin-ta on nykyään trendikästä ja oluen valmistamiselle annetaan enemmän mahdollisuuksia. Tuotteistus on siirtymässä kovaa vauhtia tölkkeihin, kun ennen tuotettiin vain lasipulloja. Logistiikka käsitteenä on todella laaja ja työtä on täten rajattu hyvin paljon.
Tutkimustyypiksi valitsin strukturoidun kyselyn, joka lähetettiin kahdellekymmenelle pani-molle. Kysely toteutettiin web-pohjaisella kyselynä, Webropolilla.
Tutkimus oli rajattu pelkästään suomalaiseen panimotoimintaan. Kysymykset esitettiin kai-kille panimoille samassa järjestyksessä ja vastaukset annettiin anonyymisesti.
Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että lasipullot ovat väistymässä kokonaan tuotannollisista syistä. Tankkimyynti on laskemassa ja vastaajista suurin osa ei ole valmistanut tuotetta ol-lenkaan tankeittain jatkuvasti huonontuneen kysynnän vuoksi.
Huomiota herättävää oli päivittäistavarakauppojen valikoimien laajeneminen. Panimot alka-vat jatkossa kuljettamaan tuotteitaan yhdessä runkokuljetuksina, etenkin jos matkat pitene-vät. Suurin osa panimoista käytti omia kuljetuksia ja keskusliikejakelua. Tukkuri on vielä vuonna 2017 melko tuntematon käsite. Jos alkoholilaki aukeaa kuluttajalle paremmin ensi vuoden alussa, niin panimot alkavat suosimaan suoramyyntiä panimoilta suoraan kuluttajal-le.
Voin todeta, että opinnäytetyö olisi kannattanut aloittaa kyselyn laatimisella, koska se vei huomattavasti eniten aikaa. Webropol alustalla laadittu kysely tehtiin kahteen otteeseen, jotta vastauksia saataisiin tarpeeksi. Vastauksia tuli todella alhainen määrä, vastausprosen-tin jäädessä 25%;iin. Jatkotutkimuksena kannattaisin, että tutkimus tehtäisiin panimoissa paikan päällä, jolloin vastausprosentti nousisi ja saataisiin lisäksi laajempi käsitys Suomalai-sesta pienpanimoalasta. Lähteinä on käytetty internetiä sekä logistisen,- ja ravintola-alan kirjallisuutta.