Verkkopelaamisen vaikutukset hyvinvointiin ja mielenterveyteen : nuorten aikuisten kokemuksia
Kupi, Marjaana; Oulujärvi, Elina (2017)
Kupi, Marjaana
Oulujärvi, Elina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120720212
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120720212
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää verkkopelaamisen vaikutuksia nuoren aikuisen hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää nuorten aikuisten kokemia positiivisia asioita verkkopelaamisesta sekä miten pelaaminen vaikuttaa arkeen, mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Työn tavoitteena oli lisätä tietoa nuorten aikuisten verkkopelaamisesta ja sen terveysvaikutuksista nuoren kanssa työskenteleville. Opinnäytetyö tehtiin laadullista menetelmää käyttäen ja aineistonkeruumenetelmänä oli haastattelu. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tulosten pohjalta positiivisena vaikutuksena nähtiin pelaamisen mielekkyys ajanvietteenä. Pelaaminen kehitti myös sosiaalisia taitoja sekä kieli- ja ongelmanratkaisutaitoja. Haastateltavat eivät kokeneet pelaamisen vaikuttavan työssä käymiseen tai opiskeluun. Ihmissuhteita haastateltavilla oli sekä internetissä että sen ulkopuolella. Osa haastateltavista koki pelaamisen vaikutukset terveyteensä fyysisinä ongelmina, kun taas osa ei kokenut minkäänlaisia vaikutuksia terveyteensä. Pelimenestys tuntui haastateltavista mukavalta ja mielialaa kohottavalta.
Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä, että nuoret aikuiset pitävät verkkopelaamista myönteisenä ja mielenterveyttä kohottavana asiana. Positiivisia vaikutuksia nähtiin ilmenevän myös arjessa ja hyvinvoinnissa. Verkkopelaamisen avulla voidaan pitää yllä ihmissuhteita. Verkko voi toimia nuorelle helposti saatavilla olevana ja jopa ainoana kommunikoinnin välineenä. Monet pystyvät kehittämään merkittävästi omaa kielitaitoaan pelaamisen avulla, sillä verkko mahdollistaa kansainvälisten yhteyksien luomisen pelien välityksellä. Fyysiset ongelmat muodostuvat usein pitkäaikaisesta paikallaan olemisesta sekä epäergonomisesta pelaamisasennosta.
Kehittämisehdotuksena esitetään verkon käytön monipuolistamista nuorten aikuisten kanssa työskennellessä. Verkon hyödyntäminen hoitoympäristössä tulisi nähdä mahdollisuutena ja työvälineenä esimerkiksi vuorovaikutuksen näkökulmasta. Verkkopelaaminen nähdään usein negatiivisessa valossa, joten positiivisia vaikutuksia tulisi vielä tutkia enemmän, jolloin niitä pystyttäisiin hyödyntämään tehokkaammin hoitotyössä. Tämä mahdollistaisi myös yksilöllisemmän kohtaamisen hoitotyöntekijän ja asiakkaan välillä.
Tulosten pohjalta positiivisena vaikutuksena nähtiin pelaamisen mielekkyys ajanvietteenä. Pelaaminen kehitti myös sosiaalisia taitoja sekä kieli- ja ongelmanratkaisutaitoja. Haastateltavat eivät kokeneet pelaamisen vaikuttavan työssä käymiseen tai opiskeluun. Ihmissuhteita haastateltavilla oli sekä internetissä että sen ulkopuolella. Osa haastateltavista koki pelaamisen vaikutukset terveyteensä fyysisinä ongelmina, kun taas osa ei kokenut minkäänlaisia vaikutuksia terveyteensä. Pelimenestys tuntui haastateltavista mukavalta ja mielialaa kohottavalta.
Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä, että nuoret aikuiset pitävät verkkopelaamista myönteisenä ja mielenterveyttä kohottavana asiana. Positiivisia vaikutuksia nähtiin ilmenevän myös arjessa ja hyvinvoinnissa. Verkkopelaamisen avulla voidaan pitää yllä ihmissuhteita. Verkko voi toimia nuorelle helposti saatavilla olevana ja jopa ainoana kommunikoinnin välineenä. Monet pystyvät kehittämään merkittävästi omaa kielitaitoaan pelaamisen avulla, sillä verkko mahdollistaa kansainvälisten yhteyksien luomisen pelien välityksellä. Fyysiset ongelmat muodostuvat usein pitkäaikaisesta paikallaan olemisesta sekä epäergonomisesta pelaamisasennosta.
Kehittämisehdotuksena esitetään verkon käytön monipuolistamista nuorten aikuisten kanssa työskennellessä. Verkon hyödyntäminen hoitoympäristössä tulisi nähdä mahdollisuutena ja työvälineenä esimerkiksi vuorovaikutuksen näkökulmasta. Verkkopelaaminen nähdään usein negatiivisessa valossa, joten positiivisia vaikutuksia tulisi vielä tutkia enemmän, jolloin niitä pystyttäisiin hyödyntämään tehokkaammin hoitotyössä. Tämä mahdollistaisi myös yksilöllisemmän kohtaamisen hoitotyöntekijän ja asiakkaan välillä.