Tuttu sydän, vieras kohde : miten Yhteisvastuukeräys lisäsi tietoutta Suomessa tapahtuvasta ihmiskaupasta
Judén, Minna (2017)
Judén, Minna
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120820274
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120820274
Tiivistelmä
Yhteisvastuu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys, jota organisoi Kirkkopalvelut ry. Keräys on toteutettu vuodesta 1950 lähtien ja sillä on vuosittain vaihtuva kotimainen sekä ulkomainen keräyskohde.
Rahankeräyksen lisäksi Yhteisvastuun tavoitteena on lisätä tietoutta keräyskohteesta. Vuonna 2017 keräysvarojen kotimaan kohteena oli ihmiskaupan vastainen työ, jota Suomessa tekevät muun muassa Pro-tukipiste ry, Monika-Naiset liitto ry, Pakolaisneuvonta sekä Rikosuhripäivystys.
Opinnäytetyössäni tutkin Yhteisvastuukeräyksen vaikuttamisviestintää. Tavoitteenani oli selvittää, miten Yhteisvastuukeräys lisäsi suomalaisten tietoisuutta kotimaassa tapahtuvasta ihmiskaupasta. Tapaustutkimukseni kohteena oli Keravan seurakunta. Toteutin kyselytutkimuksen katutapahtumassa Keravalla ja haastattelin keräyksen tuottoa saavien järjestöjen edustajia ryhmäkeskustelussa.
Kyselytutkimuksessa selvisi, että 106:sta vastaajasta ainoastaan 14 tiesi ihmiskaupan olevan vuoden 2017 Yhteisvastuukeräyksen kotimaan kohde. Yhteisvastuukeräys oli vastaajille tuttu: ainoastaan viidelle vastaajalle se oli vieras. Mainonnasta vastaajat muistivat parhaiten televisiomainokset sekä yhteisvastuukerääjät kadulla.
Järjestöt eivät kokeneet kampanjan lisänneen tietoisuutta ihmiskaupasta. He pitivät kohteena oloa hyödyllisenä tekemälleen työlle ja kohtaamiset seurakunnissa osoittivat, että aihe koetaan tärkeänä. Suurimman hyödyn he näkivät tulevan lähivuosina, jolloin keräystuotto mahdollistaa resurssien lisäämisen ihmiskaupan vastaiseen työhön.
Opinnäytetyöni osoitti, että Yhteisvastuu on brändinä tunnettu ja siihen osallistutaan, mutta keräyskohde jää vieraaksi. Yhteisvastuun hyvää mainetta ja valtakunnallista näkyvyyttä kannattaisi jatkossa hyödyntää enemmän, jotta myös tavoite asennekasvatuksesta toteutuisi. Tämä edellyttäisi viestinnän parempaa suunnittelua sekä tiiviimpää yhteistyötä kohdetahon kanssa.
Rahankeräyksen lisäksi Yhteisvastuun tavoitteena on lisätä tietoutta keräyskohteesta. Vuonna 2017 keräysvarojen kotimaan kohteena oli ihmiskaupan vastainen työ, jota Suomessa tekevät muun muassa Pro-tukipiste ry, Monika-Naiset liitto ry, Pakolaisneuvonta sekä Rikosuhripäivystys.
Opinnäytetyössäni tutkin Yhteisvastuukeräyksen vaikuttamisviestintää. Tavoitteenani oli selvittää, miten Yhteisvastuukeräys lisäsi suomalaisten tietoisuutta kotimaassa tapahtuvasta ihmiskaupasta. Tapaustutkimukseni kohteena oli Keravan seurakunta. Toteutin kyselytutkimuksen katutapahtumassa Keravalla ja haastattelin keräyksen tuottoa saavien järjestöjen edustajia ryhmäkeskustelussa.
Kyselytutkimuksessa selvisi, että 106:sta vastaajasta ainoastaan 14 tiesi ihmiskaupan olevan vuoden 2017 Yhteisvastuukeräyksen kotimaan kohde. Yhteisvastuukeräys oli vastaajille tuttu: ainoastaan viidelle vastaajalle se oli vieras. Mainonnasta vastaajat muistivat parhaiten televisiomainokset sekä yhteisvastuukerääjät kadulla.
Järjestöt eivät kokeneet kampanjan lisänneen tietoisuutta ihmiskaupasta. He pitivät kohteena oloa hyödyllisenä tekemälleen työlle ja kohtaamiset seurakunnissa osoittivat, että aihe koetaan tärkeänä. Suurimman hyödyn he näkivät tulevan lähivuosina, jolloin keräystuotto mahdollistaa resurssien lisäämisen ihmiskaupan vastaiseen työhön.
Opinnäytetyöni osoitti, että Yhteisvastuu on brändinä tunnettu ja siihen osallistutaan, mutta keräyskohde jää vieraaksi. Yhteisvastuun hyvää mainetta ja valtakunnallista näkyvyyttä kannattaisi jatkossa hyödyntää enemmän, jotta myös tavoite asennekasvatuksesta toteutuisi. Tämä edellyttäisi viestinnän parempaa suunnittelua sekä tiiviimpää yhteistyötä kohdetahon kanssa.