Kokemuksia kelluvista kokoelmista
Hakanen, Jenni (2017)
Hakanen, Jenni
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120920393
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120920393
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin kirjastohenkilökunnan kokemuksia kelluvien kokoelmien käytöstä ja käyttöönotosta Suomen yleisissä kirjastoissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kirjastojen henkilökunnan ajatuksia kelluvasta kokoelmasta ja sen mukanaan tuomasta muutoksesta. Tarkoituksena oli myös löytää keinoja, joilla henkilökunnan siirtymistä kelluvan kokoelman käyttöön voitaisiin helpottaa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, ja tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla. Kyselyssä oli mukana viisi kelluvaa kokoelmaa käyttävää yleistä kirjastoa eri puolilta Suomea, ja vastauksia saatiin 84. Kysely sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä, ja se toteutettiin verkossa Webropol-tiedonkeruuohjelmalla. Tulokset analysoitiin SPSS-analyysiohjelmalla.
Tutkimuksessa ilmeni, että kelluvaan kokoelmaan suhtaudutaan kirjastoissa pääosin positiivisesti ja siihen liittyvien uusien asioiden opiskelua pidettiin mieluisana. Työpaikoilla oli kuitenkin esiintynyt myös kelluvan kokoelman kritisointia ja haluttomuutta muuttaa omia työskentelytapoja. Tästä huolimatta varsinaista muutosvastarintaa ei kuitenkaan esiintynyt.
Työssä nostetaan esiin myös useita suosituksia kelluvan kokoelman jatkokehittämiseen. Nämä suositukset on johdettu kirjastohenkilökunnan kokemuksista. Kelluvien kokoelmien suurimmaksi ongelmaksi nousi tutkimuksen perusteella kokoelmien hallinnan ja tasapainottamisen haasteellisuus. Myös kirjastojen tietojärjestelmät kaipaisivat kehittämistä, jotta ne taipuisivat kelluvan kokoelman käsittelyyn paremmin.
Kelluvan kokoelman käyttöönoton osalta tuli esille, että muutokseen liittyvässä viestinnässä ei ollut kaikilta osin onnistuttu kirjastoissa. Vastaajien mielestä kelluvan kokoelman käyttöönottoa voitaisiinkin helpottaa mm. paremmalla tiedottamisella, selkeällä ohjeistuksella ja varaamalla riittävästi aikaa muutoksen läpivientiin.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, ja tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla. Kyselyssä oli mukana viisi kelluvaa kokoelmaa käyttävää yleistä kirjastoa eri puolilta Suomea, ja vastauksia saatiin 84. Kysely sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä, ja se toteutettiin verkossa Webropol-tiedonkeruuohjelmalla. Tulokset analysoitiin SPSS-analyysiohjelmalla.
Tutkimuksessa ilmeni, että kelluvaan kokoelmaan suhtaudutaan kirjastoissa pääosin positiivisesti ja siihen liittyvien uusien asioiden opiskelua pidettiin mieluisana. Työpaikoilla oli kuitenkin esiintynyt myös kelluvan kokoelman kritisointia ja haluttomuutta muuttaa omia työskentelytapoja. Tästä huolimatta varsinaista muutosvastarintaa ei kuitenkaan esiintynyt.
Työssä nostetaan esiin myös useita suosituksia kelluvan kokoelman jatkokehittämiseen. Nämä suositukset on johdettu kirjastohenkilökunnan kokemuksista. Kelluvien kokoelmien suurimmaksi ongelmaksi nousi tutkimuksen perusteella kokoelmien hallinnan ja tasapainottamisen haasteellisuus. Myös kirjastojen tietojärjestelmät kaipaisivat kehittämistä, jotta ne taipuisivat kelluvan kokoelman käsittelyyn paremmin.
Kelluvan kokoelman käyttöönoton osalta tuli esille, että muutokseen liittyvässä viestinnässä ei ollut kaikilta osin onnistuttu kirjastoissa. Vastaajien mielestä kelluvan kokoelman käyttöönottoa voitaisiinkin helpottaa mm. paremmalla tiedottamisella, selkeällä ohjeistuksella ja varaamalla riittävästi aikaa muutoksen läpivientiin.