Anestesiasairaanhoitajan altistuminen anestesiakaasupäästöille : Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa anestesiasairaanhoitajan altistumisesta anestesiakaasupäästöille. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, miten anestesiasairaanhoitajan työturvallisuutta voidaan edistää anestesiakaasujen käsittelyssä ja mitä vaikutuksia anestesiakaasupäästöillä on anestesiasairaanhoitajaan. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Opinnäytetyöhön valikoitui yhdeksän vertaisarvioitua tutkimusta. Tutkimusten haussa käytettiin kansainvälisistä tietokannoista Cinahlia ja Medlinea. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina oli Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry.

Opinnäytetyössä käsiteltiin kolmea käytössä olevaa anestesiakaasua sevofluraania, desfluraania ja isofluraania. Työssä käsiteltiin myös niiden ominaisuuksia, historiaa ja työturvallisuutta anestesiakaasujen käsittelyssä. Opinnäyteyössä tarkasteltiin myös anestesiasairaanhoitajan työnkuvaa ja työympäristöjä.

Tulokset osoittivat, että anestesiakaasupäästöille altistuttiin sekä leikkaussalissa että valvontayksikössä. Altistuminen pysyi useimmiten työturvallisuusviranomaisten asettamien sallittujen rajojen alapuolella. Anestesiakaasupäästöille altistumista vähennettiin kaasunpoistojärjestelmillä, säännöllisellä huollolla, henkilökunnan koulutuksella sekä riskitekijöiden arvioinnilla. Tulosten perusteella anestesiakaasupäästöille altistumisella ei löytynyt yhteyttä niiden parissa työskentelevän spontaaniin keskenmenoon. Anestesiakaasupäästöjen ei myöskään havaittu aiheuttavan riskiä sikiön epämuodostumille.

Leikkausosastolla työskentelevät anestesiasairaanhoitajat toimivat anestesiakaasujen parissa, ja sen takia heidän tulee tuntea niiden käyttöön liittyvät riskit ja työturvallisuutta edistävät työskentelytavat. Jatkotutkimusaiheena voisi olla esimerkiksi se, millaisen koulutuksen anestesiakaasujen parissa työskentelevät kokisivat hyödylliseksi ja millaiseksi he kokevat oman kaasuturvallisuuteen liittyvän osaamisensa.

The objective of this study was to gather information about the potential health risks caused by occupational exposure to waste anaesthetic gases and what precautionary measures need to be implemented to minimize and control overexposures. The study was conducted as a descriptive literature review. The data were collected from nine original research studies and analyzed by means of inductive content analysis.

The results indicate that health care professionals working in the operating room and recovery room were exposed to waste anaesthetic gases. In most cases, the level of exposure remained below the occupational exposure limit set by the National Institute for Occupational Safety and Health. Precautionary measures implemented to minimise exposure to waste anaesthetic gases were the following: installation of scavenging and ventilation systems, maintenance of equipment, evaluation and monitoring of exposure levels and personnel training in hazard awareness, prevention and control of exposures to waste anaesthetic gases. The study showed no association between anaesthetic exposure and spontaneous abortion. The rate of congenital anomalies in the offspring of anaesthetic nurses were found to be similar to those who were not exposed to waste anaesthetic gases.

In a working environment where exposure to waste anaesthetic gases is inevitable, anesthetic nurses should be aware of the risks involved and take appropriate precautionary measures to minimize occupational exposure. Further studies on the subject, for example how do anaesthetic nurses assess their knowledge regarding safe handling and administration of anaesthetic gases and what kind of training would be beneficial for them, could provide insights on the topic that needs to be addressed in trainings.