Henkilöstön hyvinvoinnin johtaminen ja sen merkitys organisaatiossa
Laine, Juuli (2017)
Laine, Juuli
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121120500
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121120500
Tiivistelmä
Henkilöstön hyvinvointiin panostetaan organisaatioissa koko ajan enemmän, mutta silti työpahoinvointi maksaa Suomessa useita kymmeniä miljardeja euroja vuodessa. Jotain on siis oltava pielessä.
Tämän opinnäytetyön tavoite oli tutkia hyvinvoinnin merkitystä sekä erilaisia johtamistapoja organisaatioissa. Tavoitteena oli saada tietää millä eri tavoin hyvinvointia ja hyvinvoinninjohtamista oli toteutettu. Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistoa siihen kerättiin henkilöhaastatteluiden muodossa kolmesta eri organisaatiosta. Kohdeorganisaatioista kaksi oli valtionhallinnon organisaatiota, joista toinen oli noin 30 hengen organisaatio ja toinen noin 2600 hengen organisaatio. Kolmas organisaatio oli yksityiseltä sektorilta noin 30 hengen automaatioalan organisaatio. Kohdeorganisaatioiden sekä haastateltavien valinta perustui omiin henkilökohtaisiin kontakteihin sekä kohdeorganisaatioiden soveltuvuuteen tämän opinnäytetyön aineistoksi. Opinnäytetyön empiirinen osio suoritettiin kesän 2017 aikana.
Tutkimuksesta selvisi, että kohdeorganisaatioissa ajateltiin monesta asiasta samalla tavoin. Näitä asioita olivat mm. hyvinvoinnin ja motivaation tärkeys, valmentavan johtamistavan hyväksi havaitseminen, henkilöstöstä huolehtimisen tärkeys sekä yksilön arvostamisen tärkeys. Eri mieltä oltiin mm. hyvinvointisuunnitelman tarpeellisuudesta, hyvinvoinnin tukitoimintojen monipuolisuudesta sekä eri johtamistapojen käytöstä.
Tämän opinnäytetyön tavoite oli tutkia hyvinvoinnin merkitystä sekä erilaisia johtamistapoja organisaatioissa. Tavoitteena oli saada tietää millä eri tavoin hyvinvointia ja hyvinvoinninjohtamista oli toteutettu. Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistoa siihen kerättiin henkilöhaastatteluiden muodossa kolmesta eri organisaatiosta. Kohdeorganisaatioista kaksi oli valtionhallinnon organisaatiota, joista toinen oli noin 30 hengen organisaatio ja toinen noin 2600 hengen organisaatio. Kolmas organisaatio oli yksityiseltä sektorilta noin 30 hengen automaatioalan organisaatio. Kohdeorganisaatioiden sekä haastateltavien valinta perustui omiin henkilökohtaisiin kontakteihin sekä kohdeorganisaatioiden soveltuvuuteen tämän opinnäytetyön aineistoksi. Opinnäytetyön empiirinen osio suoritettiin kesän 2017 aikana.
Tutkimuksesta selvisi, että kohdeorganisaatioissa ajateltiin monesta asiasta samalla tavoin. Näitä asioita olivat mm. hyvinvoinnin ja motivaation tärkeys, valmentavan johtamistavan hyväksi havaitseminen, henkilöstöstä huolehtimisen tärkeys sekä yksilön arvostamisen tärkeys. Eri mieltä oltiin mm. hyvinvointisuunnitelman tarpeellisuudesta, hyvinvoinnin tukitoimintojen monipuolisuudesta sekä eri johtamistapojen käytöstä.