Toimintolaskennan soveltaminen yliopiston elinkeinotoiminnan kustannusten kohdistamiseen
Kukko, Juuso (2017)
Kukko, Juuso
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121220743
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121220743
Tiivistelmä
Kustannusten laskenta ja niiden kohdistaminen laskentakohteille aiheuttamisperiaatetta noudattaen on tärkeää jokaisessa organisaatiossa, sillä niin saadaan tarkasti selville laskentakohteille kuuluvat kustannukset. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli soveltaa toimintolaskentaa Turun yliopiston koe-eläinkeskuksen (KEK) verolliseen elinkeinotoiminnan projektin kustannusten laskentaan ja kohdistamiseen, ja sillä tavalla luoda Turun yliopistolle vaihtoehto, miten elinkeinotoiminnan kustannuksia voi kohdistaa. Tavoitteena oli lisäksi selkeyttää tutkimuksen ja koulutuksen sekä elinkeinotoiminnan rajaa toimintolaskennan avulla sekä toimia apuna tulevaisuudessa tehtävää yliopiston elinkeinotoiminnan yleistä ohjeistusta varten.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käytiin ensiksi läpi tärkeimpiä kustannuslaskennan käsitteitä ja perinteistä kustannuslaskentaa, josta siirryttiin itse toimintolaskennan periaatteisiin ja hyötyihin. Teoriaosuuden lopussa vielä vertailtiin perinteistä kustannuslaskentaa ja toimintolaskentaa toisiinsa. Empiirisessä osuudessa rakennettiin koe-eläinkeskukselle toimintolaskentamalli KEK:n johtajan ja työntekijöiden haastattelujen sekä kirjoittajan vierailun pohjalta.
Johtopäätöksinä todettiin, että koe-eläinkeskukselle toimintolaskenta soveltuisi, mutta se edellyttäisi toimintojen kulutuksen tarkempaa seuraamista jatkossa. Tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta on vaikea nähdä, että Turun yliopisto lähtisi soveltamaan toimintolaskentaa laajemmin muuhun elinkeinotoimintaan, sillä se vaatii enemmän aikaa ja vaivaa kuin perinteinen kustannuslaskenta. Rakennettu laskentamalli on kuitenkin hyvä alku toimintolaskennan soveltamiseen kustannusten kohdistamiseen, mikäli toimeksiantaja sitä haluaa jatkossa käyttää.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käytiin ensiksi läpi tärkeimpiä kustannuslaskennan käsitteitä ja perinteistä kustannuslaskentaa, josta siirryttiin itse toimintolaskennan periaatteisiin ja hyötyihin. Teoriaosuuden lopussa vielä vertailtiin perinteistä kustannuslaskentaa ja toimintolaskentaa toisiinsa. Empiirisessä osuudessa rakennettiin koe-eläinkeskukselle toimintolaskentamalli KEK:n johtajan ja työntekijöiden haastattelujen sekä kirjoittajan vierailun pohjalta.
Johtopäätöksinä todettiin, että koe-eläinkeskukselle toimintolaskenta soveltuisi, mutta se edellyttäisi toimintojen kulutuksen tarkempaa seuraamista jatkossa. Tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta on vaikea nähdä, että Turun yliopisto lähtisi soveltamaan toimintolaskentaa laajemmin muuhun elinkeinotoimintaan, sillä se vaatii enemmän aikaa ja vaivaa kuin perinteinen kustannuslaskenta. Rakennettu laskentamalli on kuitenkin hyvä alku toimintolaskennan soveltamiseen kustannusten kohdistamiseen, mikäli toimeksiantaja sitä haluaa jatkossa käyttää.