Valkojalkakatkan (Litopenaeus vannamei) soveltuvuus viljelykäyttöön Suomessa

Abstract

Katkarapujenkasvatus on muun muassa Kaukoidän kyseenalaisten menetelmien, kuten runsaan antibioottienkäytön ja ympäristön epäekologisen käytön seurauksena, herättänyt kiinnostusta Euroopassa kestävämmillä ja valvotummilla menetelmillä (VIncelli 2015). Kasvatus on jo nykyisellään saavuttanut useita Euroopan maita onnistuneesti ja kiertovesitekniikan sisältäviä katkarapulaitoksia on tulossa yhä lisää entistä pohjoisemmaksi.

Tässä opinnäytetyössä perehdyn kirjallisuuden avulla valkojalkakatkaan, Litopenaeus vannameihin, onnistuneen viljelyn vedenlaatuvaatimuksiin sekä pohdin näiden vaatimusten toteuttamista Suomessa. Tavoitteena on katsaus, joka antaa näkökulmia ja raottaa ovea katkarapujen kasvatukselle olosuhteissamme.

Opinnäytetyön tuloksena totean, että kasvatus on Suomessa aivan mahdollista. Toteutus vaatii vain luovuutta muun muassa lämmönhallinnan sekä suolapitoisuuden säätämisen kanssa. Lisäksi tietotaitoa katkarapujen viljelystä tulee saada Suomeen lisää, jotta onnistunut kasvatus olisi mahdollista.

Tulevaisuudessa katkaravunviljelyä on toivottavasti tutkittu Suomessa myös käytännön olosuhteissa ja se on adaptoitu tänne onnistuneesti.

Shrimp farming has grown interest in Europe since farming methods in Far East has been viewed as not ecological and for example the use of antibiotics has been excessive (Vincelli, M. 2015). Farming in Europe has already shown potential and is a growing business. There are more shrimp facilities year by year and also northern locations are possible.

This thesis takes a view on literature about farming of Litopenaeus vannamei, white-legged shrimp, and what kind of water quality requirements successful farming is made of. These requirements are compared to finnish environment with a thought of how farming could be conducted in Finland. Goal of this thesis is to start discussion and give a view to possibilities of shrimp farming in Finland.