Puutarhatoimintaa palvelumuotoilun keinoin : Yhteiskehittäminen mielenterveysyksikössä
Lehtimäki, Erja; Uschakoff-Brix, Maria (2017)
Lehtimäki, Erja
Uschakoff-Brix, Maria
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017

Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121220871
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121220871
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää yhteistoiminnallista ja kuntouttavaa puutarhatoimintaa siten, että hoitokodin mielenterveysasiakkaat olivat osallisina suunnittelemassa terveyttään ja hyvinvointiaan tukevaa ympäristöä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella myöhemmin rakennettava hoitokodin piha-alueen viherympäristö ja toimintamalli sen käyttöön. Ympäristö muodostuu puutarhasta, peli- ja oleskelualueista sekä kasvihuoneesta. Opinnäytetyön toimeksiantaja, Lapinjärven Hoitokoti, halusi vastata konkreettisilla kuntoutusinterventioilla sosiaali- ja terveysalan muutokseen, jolla voi parantaa ja monimuotoistaa mielenterveysasiakkaiden kuntoutuspalveluiden arjen kulttuuria.
Palvelumuotoilu valikoitui toimintamallin kehittämisen välineeksi. Palvelumuotoilu muodostui kolmesta peruskäsitteestä; asiakaskokemus, palvelupolku sekä sen kontaktipisteet asiakkaan toimiessa palvelun keskiössä. Mielenterveysasiakkaat palvelun loppukäyttäjinä osallistuivat yhdessä henkilökunnan kanssa kuntoutumisensa kehittämiseen keräten tietoa palvelusta, jota he kuvasivat palvelukokemuksinaan. Palvelumuotoiluprosessi säästi organisaation voimavaroja ja vapautti resursseja luovaan työhön. Palvelumuotoilun vaiheista toteutettiin määrittely-, tutkimus- ja suunnitteluvaihe. Työpajatyöskentely tapahtui vuodenkierron mukaisesti. Asiakkaat ja henkilökunta rakensivat tarpeittensa ja hiljaisten toiveittensa mukaan piha- ja puutarhasuunnitelmaa.
Asiakasymmärryksen lisääntyessä löydettiin kohderyhmälle merkityksellisiä sisältöjä kuten luonnon arvon korostuminen kuntoutumisen voimana. Opinnäytetyön tuotos muodostui työpajojen aineiston laadullisesta analyysistä, josta jokaisesta nousi kolme luokkaa. Näistä kaksi käsitteli materiaalisia ja kolmas immateriaalisia seikkoja, kuten ilo, hyvinvointi, tunnelma ja nautinto. Immateriaalisia asiakkaiden toiveita tulisikin ottaa huomioon entistä paremmin mielenterveyskuntoutustyössä. Henkilökunnan kuntoutustyön arjen työ kaipaa tukea ja jatkokoulutusta puutarhatoiminnan käyttöönottoon ja edelleen sen kehittämiseen. Lapinjärven Hoitokoti jatkaa toimintamallin kehittämistä suunnitteluvaiheen prototypoinnista lähtien.
Palvelumuotoilu valikoitui toimintamallin kehittämisen välineeksi. Palvelumuotoilu muodostui kolmesta peruskäsitteestä; asiakaskokemus, palvelupolku sekä sen kontaktipisteet asiakkaan toimiessa palvelun keskiössä. Mielenterveysasiakkaat palvelun loppukäyttäjinä osallistuivat yhdessä henkilökunnan kanssa kuntoutumisensa kehittämiseen keräten tietoa palvelusta, jota he kuvasivat palvelukokemuksinaan. Palvelumuotoiluprosessi säästi organisaation voimavaroja ja vapautti resursseja luovaan työhön. Palvelumuotoilun vaiheista toteutettiin määrittely-, tutkimus- ja suunnitteluvaihe. Työpajatyöskentely tapahtui vuodenkierron mukaisesti. Asiakkaat ja henkilökunta rakensivat tarpeittensa ja hiljaisten toiveittensa mukaan piha- ja puutarhasuunnitelmaa.
Asiakasymmärryksen lisääntyessä löydettiin kohderyhmälle merkityksellisiä sisältöjä kuten luonnon arvon korostuminen kuntoutumisen voimana. Opinnäytetyön tuotos muodostui työpajojen aineiston laadullisesta analyysistä, josta jokaisesta nousi kolme luokkaa. Näistä kaksi käsitteli materiaalisia ja kolmas immateriaalisia seikkoja, kuten ilo, hyvinvointi, tunnelma ja nautinto. Immateriaalisia asiakkaiden toiveita tulisikin ottaa huomioon entistä paremmin mielenterveyskuntoutustyössä. Henkilökunnan kuntoutustyön arjen työ kaipaa tukea ja jatkokoulutusta puutarhatoiminnan käyttöönottoon ja edelleen sen kehittämiseen. Lapinjärven Hoitokoti jatkaa toimintamallin kehittämistä suunnitteluvaiheen prototypoinnista lähtien.