Juvan kunnan vesihuoltoverkoston korjausvelka
Toivonen, Tomi (2017)
Toivonen, Tomi
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121120601
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121120601
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n toimeksiannosta Juvan kunnan vesihuoltoverkoston korjausvelan määrää ja laskentamenetelmiä sekä saneerausindeksin laskentaa vesihuoltoverkostolle.
Puutteet investoinneissa vesihuoltoverkoston saneeraamiseen ovat aiheuttaneet sen, että Suomessa vesihuoltoverkostojen tila rapautuu ja korjausvelan määrä uhkaa kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Rakennusinsinöörien liiton vuosittain tuottaman Rakennetun omaisuuden tila (ROTI) –raportin mukaan vesihuoltoverkostojen saneerausmäärä tulisi nostaa 3 % verkostopituudesta seuraavien kymmenen vuoden ajaksi.
Juvan kunnassa tehdään määrätietoista työtä verkoston saneeraamisessa. Käytettävissä olevat varat on kohdennettava järkevästi niin, että kuntalaisten vesihuolto säilyy hyvässä kunnossa. Henkilöstön eläköityessä on myös varmistettava, että arvokasta tietoa ei häviä, vaan se saadaan siirrettyä uusille työntekijöille mm. sähköisten järjestelmien avulla.
Työssä tutkittiin erilaisia korjausvelan laskentamenetelmiä ja arvioitiin niiden käytettävyyttä vesihuollon korjausvelan laskentaan nimenomaan Juvan kunnan osalta. Menetelmäksi valikoitui hybridimalli, joka yhdistää tekniseen käyttöikään perustuvan teoreettisen korjausvelan laskentamenetelmän ja kuntotutkimuksilla saadun lisätiedon korjausvelan määrittämisessä.
Vesihuoltojärjestelmissä käytettävä korjausvelan laskenta eroaa mm. rakennuksissa käytettävistä menetelmistä, koska vesihuoltoverkostolle ei perinteisesti tehdä ns. ”pintaremontteja”, vaan verkostoa uusitaan erilaisilla menetelmillä uutta vastaavaan kuntoon. Lisäksi korjausvelan laskentamenetelmän valintaan vaikuttaa todella paljon saatavilla oleva lähtötieto.
Opinnäytetyössä selvisi, että Juvan kunnalla on korjausvelkaa, kuten monella muullakin. Tilanne on kuitenkin parempi kuin monessa kunnassa, mutta siitäkin huolimatta saneerausmäärärahoja olisi nostettava, jotta korjausvelan määrä ei kasva ja sitä saataisiin jopa pienennettyä.
Puutteet investoinneissa vesihuoltoverkoston saneeraamiseen ovat aiheuttaneet sen, että Suomessa vesihuoltoverkostojen tila rapautuu ja korjausvelan määrä uhkaa kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Rakennusinsinöörien liiton vuosittain tuottaman Rakennetun omaisuuden tila (ROTI) –raportin mukaan vesihuoltoverkostojen saneerausmäärä tulisi nostaa 3 % verkostopituudesta seuraavien kymmenen vuoden ajaksi.
Juvan kunnassa tehdään määrätietoista työtä verkoston saneeraamisessa. Käytettävissä olevat varat on kohdennettava järkevästi niin, että kuntalaisten vesihuolto säilyy hyvässä kunnossa. Henkilöstön eläköityessä on myös varmistettava, että arvokasta tietoa ei häviä, vaan se saadaan siirrettyä uusille työntekijöille mm. sähköisten järjestelmien avulla.
Työssä tutkittiin erilaisia korjausvelan laskentamenetelmiä ja arvioitiin niiden käytettävyyttä vesihuollon korjausvelan laskentaan nimenomaan Juvan kunnan osalta. Menetelmäksi valikoitui hybridimalli, joka yhdistää tekniseen käyttöikään perustuvan teoreettisen korjausvelan laskentamenetelmän ja kuntotutkimuksilla saadun lisätiedon korjausvelan määrittämisessä.
Vesihuoltojärjestelmissä käytettävä korjausvelan laskenta eroaa mm. rakennuksissa käytettävistä menetelmistä, koska vesihuoltoverkostolle ei perinteisesti tehdä ns. ”pintaremontteja”, vaan verkostoa uusitaan erilaisilla menetelmillä uutta vastaavaan kuntoon. Lisäksi korjausvelan laskentamenetelmän valintaan vaikuttaa todella paljon saatavilla oleva lähtötieto.
Opinnäytetyössä selvisi, että Juvan kunnalla on korjausvelkaa, kuten monella muullakin. Tilanne on kuitenkin parempi kuin monessa kunnassa, mutta siitäkin huolimatta saneerausmäärärahoja olisi nostettava, jotta korjausvelan määrä ei kasva ja sitä saataisiin jopa pienennettyä.