Juvan kunnan vesihuoltoverkoston korjausvelka

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n toimeksiannosta Juvan kunnan vesihuoltoverkoston korjausvelan määrää ja laskentamenetelmiä sekä saneerausindeksin laskentaa vesihuoltoverkostolle.

Puutteet investoinneissa vesihuoltoverkoston saneeraamiseen ovat aiheuttaneet sen, että Suomessa vesihuoltoverkostojen tila rapautuu ja korjausvelan määrä uhkaa kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Rakennusinsinöörien liiton vuosittain tuottaman Rakennetun omaisuuden tila (ROTI) –raportin mukaan vesihuoltoverkostojen saneerausmäärä tulisi nostaa 3 % verkostopituudesta seuraavien kymmenen vuoden ajaksi.

Juvan kunnassa tehdään määrätietoista työtä verkoston saneeraamisessa. Käytettävissä olevat varat on kohdennettava järkevästi niin, että kuntalaisten vesihuolto säilyy hyvässä kunnossa. Henkilöstön eläköityessä on myös varmistettava, että arvokasta tietoa ei häviä, vaan se saadaan siirrettyä uusille työntekijöille mm. sähköisten järjestelmien avulla.

Työssä tutkittiin erilaisia korjausvelan laskentamenetelmiä ja arvioitiin niiden käytettävyyttä vesihuollon korjausvelan laskentaan nimenomaan Juvan kunnan osalta. Menetelmäksi valikoitui hybridimalli, joka yhdistää tekniseen käyttöikään perustuvan teoreettisen korjausvelan laskentamenetelmän ja kuntotutkimuksilla saadun lisätiedon korjausvelan määrittämisessä.

Vesihuoltojärjestelmissä käytettävä korjausvelan laskenta eroaa mm. rakennuksissa käytettävistä menetelmistä, koska vesihuoltoverkostolle ei perinteisesti tehdä ns. ”pintaremontteja”, vaan verkostoa uusitaan erilaisilla menetelmillä uutta vastaavaan kuntoon. Lisäksi korjausvelan laskentamenetelmän valintaan vaikuttaa todella paljon saatavilla oleva lähtötieto.

Opinnäytetyössä selvisi, että Juvan kunnalla on korjausvelkaa, kuten monella muullakin. Tilanne on kuitenkin parempi kuin monessa kunnassa, mutta siitäkin huolimatta saneerausmäärärahoja olisi nostettava, jotta korjausvelan määrä ei kasva ja sitä saataisiin jopa pienennettyä.

The objective of the thesis was to examine the amount of repair debt of water management systems and also the methods of calculating the repair debt. The work was provided by Järvi-Saimaan Palvelut LTD.

The lack of investing in the repair of water management systems have created the situation where the condition of the systems is getting worse and the amount of repair debt is growing rapidly. The ROTI –report done annually by the Union of construction engineers has announced that the investing to maintenance of water management systems should be risen to 3 % of the length of the network for the next 10 years.

In the municipal of Juva the work that has been done in the water management systems has been determined. The amount of money in use has to be used rationally so the systems will prevail in good condition.

Different kind methods of repair debt were studied and examined their usability in the calculation done in the water management systems especially at Juva. It was found out that the most usable method was a hybrid-method where the theoretical method based in the technical age of usage was added with the information based in condition assessment.

The method of calculating the repair debt used in the water management systems differs from the ones used for example in buildings. There cannot be done any “little repairs” to the water network piping rather than they are being built entirely new when they are being fixed. The method that has been chosen is also strongly based on the base information about the system.

In the thesis it was found out that the municipal of Juva also has repair debt, such as many other municipalities. The situation is however much better than many others, but still the amount of investments done in the water management should be added so that the amount of repair debt wouldn’t rise, but instead could be reduced.