Ilmiöitä ihmettelemässä : Ilmiöpohjaisen pedagogiikan toteuttaminen ja kehittäminen varhaiskasvatuksessa

Abstract

Ilmiöpohjainen pedagogiikka on noussut viime vuosina esiin erityisesti perusopetuksessa. Varhaiskasvatuksessa pedagogiset ja oppimiseen liittyvät näkökulmat ovat korostuneet uuden varhaiskasvatuslain ja valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman julkistamisen myötä. Uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa ei mainita suoraan ilmiöpohjaista pedagogiikkaa, mutta siinä on selkeästi ilmiöpohjaiseen oppimiseen liittyviä kohtia, kuten ajatukset laaja-alaisesta oppimisesta. Ilmiöpohjainen pedagogiikka perustuu ajatukseen siitä, että lapsi hahmottaa maailman kokonaisuuksiksi eli ilmiöiksi, ja näitä ilmiöitä lähdetään tutkimaan heidän kiinnostustensa mukaan. Ilmiöihin tutustutaan aidoissa konteksteissa. Tässä tutkimuksessa ilmiöpohjaista pedagogiikka lähestytään erityisesti konstruktivistisen oppimiskäsityksen ja John Deweyn ajatusten kautta. Lisäksi teoriataustassa käsitellään tutkivaa sekä ongelmaperustaista oppimista, jotka voidaan nähdä ilmiöpohjaisen opettamisen metodeina.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tamperelaisen päiväkodin henkilökunnan käsityksiä ja kokemuksia ilmiöpohjaiseen pedagogiikkaan liittyen sekä kehittää päiväkodin toimintatapoja ja oppimisympäristöjä ilmiöpohjaista oppimista tukeviksi. Tutkimus oli laadullinen ja se toteutettiin pitkälti toimintatutkimuksellisella otteella siten, että henkilökunta oli osallisena kehittämistyössä. Tutkimuksen aineisto koostuu kyselyiden vastauksista, tulevaisuusverstaan tuotoksista, palaverimuistioista sekä haastatteluaineistosta. Kaikki aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.

Tulosten perusteella ilmiöpohjaisen pedagogiikan keskiössä on tutkimuksen kohteena olleessa päiväkodissa lapsilähtöisyys sekä teemojen ja aihealueiden parissa toimiminen. Ilmiöpohjaisessa pedagogiikassa aikuisen rooliin kuuluu lasten kuuleminen, aktiivinen läsnäolo ja oppimisen mahdollistaminen. Lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun, tutkivat, ihmettelevät ja kokeilevat. Oppimisympäristöt huomioidaan hyvin, ja kasvattajien tehtävä on rakentaa niistä innostavia ja motivoivia. Luonto nähdään merkittävänä ilmiöpohjaisena oppimisympäristönä. Haasteen ilmiöpohjaisen pedagogiikan toteuttamiselle tuottavat erityisesti aikuisten ja lasten suhdeluvut, resurssien puute sekä kasvattajien asenteet. Ilmiöpohjaisen pedagogiikan toteuttaminen vaatii aikaa ja läsnä olevaa henkilökuntaa.

Tutkimuksen kohteena olevassa yksikössä ja mahdollisesti myös laajemmin varhaiskasvatuksessa olisi tarpeen hahmotella tarkemmin omaa ilmiöpohjaisen toiminnan mallia, kiinnittää huomiota lasten aktiiviseen ja reflektiiviseen oppimiseen sekä saada henkilökunta sitoutumaan ilmiöpohjaisen pedagogiikan toteuttamiseen ja kehittämiseen.

Phenomenon based pedagogy has been a current topic, especially in elementary school. In early childhood education aspects of pedagogy and learning have been emphasized since The new Early Childhood Education law and The Early Childhood Education Plan have been published. In The Early Childhood Education Plan term has not been exactly used. Nevertheless, phenomenon based learning can be seen as a current issue also in daycare at the moment, because the Early Childhood Education Plan includes many elements which are essential in phenomenon based pedagogy. Phenomenon based pedagogy is based on the assumption that child perceive world as holistic phenomenons. These phenomenons are explored based on children’s interests. In this study phenomenon based pedagogy is part of the concepts of constructivistic learning, inquiry-based learning and problem-based learning.

The aim of this study was to research the personnel’s perceptions and experiences of phenomenon based pedagogy and after that develope working methods and lerning environments in Sampo-Domus daycare center. The study was qualitative action reserch and the personnel was participated in developemental work. The data was collected trough survey, future workshop, pedagogical meetings and interviews. All the data was content analysed.

The results show that in Sampo-Domus daycere center phenomenon based pedagogy is child-centred and phenomenon based action is based on themes or topics. Adult’s tasks are to listen, to be actively present and to enable children’s learning. Children participate in planning, explore and marvel. Learning environments are properly considered and pedagogue’s duty is to construct stimulating and motivating environments. Nature is seen as a significant phenomenon based learning environment. Phenomenon based action’s main obstacles are big groups, lack of resources and pedagogue’s attitudes. Phenomenon based action requires time and present personnel.

This study shows that there is a need for a model or procedure which would guide phenomenon based action. More attention could be payd to children’s active and reflective learning process and how to engage personnel to develope and put into practice phenomenon based pedagogy.