Lapsen osallisuus palvelutarpeen arviointiprosessissa

Abstract

Osallisuus on kokonaisvaltainen kokemus osallistumisesta ja joukkoon kuulumisesta. Sosiaalihuollon palveluissa osallisuus pehmentää vaikeaa kokemusta sekä helpottaa asiakasta puhumaan rehellisesti. Lapsiperhepalveluiden tekemässä palvelutarpeen arviointiprosessissa asiakkaana on lapsi. Hänellä on perheen tilanteesta rehellinen kokemus, jonka tulisi olla tärkeä tiedon lähde.

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää lapsen osallisuutta palvelutarpeen arviointiprosessissa Tampereen lapsiperhepalveluissa. Tavoite oli kiinnittää huomiota osallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin ja pohtia, kuinka lapsen osallisuutta arviointiprosessissa voisi kehittää. Tutkimusmateriaalina oli keväällä 2017 Tipotien sosiaaliasemalla suoritetulta havainnointijaksolta kerätty aineisto sekä kirjallinen aineisto. Kirjallinen aineisto sisälsi vuoden 2015 yhteenvetoja palvelutarpeen arvioinneista sekä muutaman kirjauksen. Tutkimusotteena oli laadullinen toimintatutkimus. Aineistoa analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.

Osallisuus toteutui Tipotien sosiaaliasemalla pääosin hyvin. Havainnointimateriaalin mukaan lapsen osallisuuteen vaikutti eniten resurssipula, työntekijöiden ammattitaito sekä vanhempien toiminta. Yllättävä tulos oli työntekijöiden hyvinvoinnin vaikutus lapsen osallisuuden toteutumiseen.

Lapsen osallisuutta palvelutarpeen arvioinnissa voisi kehittää kouluttamalla työntekijöitä osallisuutta huomioiviksi sekä keskittämällä resursseja asiakkaan tapaamisaikoihin ja työhyvinvointiin. Työntekijöiden olisi hyvä osata käyttää lapsen ikätasolle sopivia menetelmiä, ja eri menetelmiin tarvittavan materiaalin tulisi olla aina mukana.

The purpose was to find out how children’s participation is realized at Tipotie social welfare office in Tampere. The objective was to uncover the most influential factors of children’s participation in the process of assessment of need for the support. Another objective was to reflect how the children’s participation could be advanced in the process.

The data were collected through observation at the Tipotie welfare center in autumn 2017. There was also material containing assessment of need for the support overviews from the year 2015. The data were analyzed using content analysis.

Children’s participation realized mainly satisfactorily. A lack of resources, workers’ expertise and behavior of the parents have the most effect on children’s participation in the process. As a surprising result workers’ welfare was linked to realization of children’s participation.

Children’s participation in the process could be advanced by educating workers to cultivate participation and focusing resources on giving more time to meeting customers and to workers’ welfare. It would be significant that workers could use proper methods of getting information with children according their age. The materials for using these methods should be carried with the workers at all times.