Oppimisen kehittäminen konetekniikassa vuoden 2020 osaamistarpeet huomioiden

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin yhteiskunnan globalisaation myötä innovatiivisuuden merkityksen lisääntymistä ja sen insinöörien (AMK) koulutukselle asettamia vaatimuksia. Lisäksi tarkasteltiin erilaisia opetus- ja oppimismenetelmiä ja niiden taustalla olevia oppimiskäsityksiä. Tuloksia peilattiin Turun ammattikorkeakoulun, tekniikka, ympäristö ja talous tulosalueen kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmaan ja siinä energia- ja ympäristötekniikan suuntautumisvaihtoehdon tämänhetkisen opetuksen toteutukseen. Työssä perehdyttiin innovatiivisuuden olemukseen, innovaatioiden perusteisiin ja innovatiiviseen toimintaan oppimisyhteisölähtöisesti.

Tulevaisuuden toimintaympäristöä arvioitaessa perehdyttiin elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toteuttamiin tutkimuksiin ja yrityskyselyihin, jotka käsittelivät suomen kone- ja metallituoteteollisuuden näkökantoja vuonna 2020 vaadittavista henkilöstön osaamistarpeista. Kyselyissä käytettiin hyväksi kolmea toimintaympäristön muutosskenaariota. Tutkimuksien tuloksina voidaan mainita, että muuttuva toimintaympäristö asettaa vaatimuksia koulutusjärjestelmän kehittämiselle. Kehittämistarpeet kohdistuvat oppimiskäsityksen tarkasteluun, opetusmenetelmien kehittämiseen monipuolisimmiksi ja joustavimmiksi, byrokratian keventämiseen, verkostoyhteistyön tehostamiseen ja ketteryyden lisäämiseen.

Turun ammattikorkeakoulun kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelman energia- ja ympäristötekniikan suuntautumisvaihtoehdon nykyistä toimintaa ja toimintaympäristöä tarkasteltiin. Tuloksien perusteella arvioitiin edellytyksiä ongelmaperustaisen oppimiskokeilun aloittamiselle kyseisessä suuntautumisvaihtoehdossa. Lisäksi laadittiin koulutusohjelmasta SWOT – analyysi, sekä analyysin perusteella luotiin kolme skenaariota tulosalueelle.

Tämän kehittämisprojektin tuloksia voidaan hyödyntää välittömästi Turun ammattikorkeakoulun koulutusohjelmia uudistettaessa ja opetusprosessia toteutettaessa. Raportti voi avartaa näkemyksiä myös muiden koulutusorganisaatioiden keskuudessa.

In this thesis it was examined how globalisation increases the significance of the innovativeness and effects to the engineers' (AMK) educational standards. Furthermore, different teaching and learning methods, and learning ideas were discussed. The results of the study were compared to existing teaching practices to be applied in Mechanical and production engineering department in Turku University of Applied Sciences. The fundamentals and essence of innovativeness and the innovative operations were also studied, especially in learning environment.

The know-how requirements of the industrial staff towards year 2020 were determined on the studies carried out by the Confederation of Finnish Industries. Three scenarios were presented for estimating the future. As a result of that study, developing the educational system should be based on following criterias: learning ideas, versatile and flexible teaching methods, light bureaucracy, efficient network cooperation and quick response to the required changes.

The studies and existing practices of Energy and environmental technology were also considered. As a result, the possibilities of applying problem based learning (PBL) as a main learning idea was estimated. The SWOT –analysis was made to create three scenarios from how the education in the mechanical engineering will develop in the future.

The results of this thesis can be implemented into the educational developing work of teaching methods in Turku University of Applied Science. The report widens views also among other education organisations.