CPOT:n ja numeerisen kipumittarin käyttö sydänkirurgisten potilaiden välittömässä postoperatiivisen kivun arvioinnissa ja hoidossa sydänteho-osaston sairaanhoitajien kokemana
Luoma, Lotta; Pehkonen, Sonja (2017)
Luoma, Lotta
Pehkonen, Sonja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121220859
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121220859
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää sydänteho-osaston sairaanhoitajien kokemuksia sydänkirurgisen potilaan välittömästä postoperatiivisesta kivun arvioinnista ja hoidosta sekä selvittää sydänteho-osaston sairaanhoitajien kokemuksia CPOT:n ja numeerisen kipumittarin käytöstä. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoisuutta CPOT:sta ja numeerisesta kipumittarista. Lisäksi tavoitteena oli kipumittareiden kehittäminen sekä CPOT:n saaminen myös muillekin teho-osastoille käyttöön. Opinnäytetyön tehtävinä oli miten sairaanhoitajat ovat kokeneet sydänpotilaan postoperatiivisen kivun arvioinnin ja hoidon sydänteho-osastolla, miten sairaanhoitajat ovat kokeneet CPOT:n käytön sydänteho-osastolla sekä miten sairaanhoitajat ovat kokeneet numeerisen kipumittarin käytön sydänteho-osastolla. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Pirkanmaan sairaanhoitopiirille.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena haastattelemalla neljää sairaanhoitajaa. Haastattelujen tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että sairaanhoitajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä sydänkirurgisten potilaiden kivun arviointiin ja hoitoon, mutta kokivat siinä olevan silti hankaluuksia joidenkin potilaiden kohdalla. Myös puutteellinen dokumentointi nousi esiin haastatteluissa. Sairaanhoitajat kokivat CPOT:n olevan toimiva työkalu kivun arvioinnissa ja hoidossa, mutta toivat ilmi epävarmuutta sen käytössä. Sairaanhoitajat kokivat numeerisen kipumittarin hyvänä kivun arvioinnin menetelmänä, jos potilaat ymmärsivät sen käyttötavan.
Haastattelujen tulosten perusteella voidaan päätellä, että kivun arviointi ja hoito koettiin pääasiassa hyvänä ja kipumittarit toimivina kivun arviointimenetelminä. Vaikka tuloksissa oli paljon positiivista, tulisi negatiivisiin huomioihin tarttua esimerkiksi lisäperehdytyksen avulla. Jatkotutkimusehdotuksena voisikin olla tutkimus sairaanhoitajien perehdyttämisestä tilanteessa, jossa otetaan käyttöön uusia kivun arviointimenetelmiä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena haastattelemalla neljää sairaanhoitajaa. Haastattelujen tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että sairaanhoitajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä sydänkirurgisten potilaiden kivun arviointiin ja hoitoon, mutta kokivat siinä olevan silti hankaluuksia joidenkin potilaiden kohdalla. Myös puutteellinen dokumentointi nousi esiin haastatteluissa. Sairaanhoitajat kokivat CPOT:n olevan toimiva työkalu kivun arvioinnissa ja hoidossa, mutta toivat ilmi epävarmuutta sen käytössä. Sairaanhoitajat kokivat numeerisen kipumittarin hyvänä kivun arvioinnin menetelmänä, jos potilaat ymmärsivät sen käyttötavan.
Haastattelujen tulosten perusteella voidaan päätellä, että kivun arviointi ja hoito koettiin pääasiassa hyvänä ja kipumittarit toimivina kivun arviointimenetelminä. Vaikka tuloksissa oli paljon positiivista, tulisi negatiivisiin huomioihin tarttua esimerkiksi lisäperehdytyksen avulla. Jatkotutkimusehdotuksena voisikin olla tutkimus sairaanhoitajien perehdyttämisestä tilanteessa, jossa otetaan käyttöön uusia kivun arviointimenetelmiä.
