Lyhytkurssien kehittäminen : Case Tampereen Aikuiskoulutuskeskus
Järvilahti, Eija (2017)
Järvilahti, Eija
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321223
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321223
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää ratkaisuja tulevaisuuden koulutustoiminnan haasteisiin. Haasteet kohdistuvat ammatillisen koulutuksen reformin myötä myös koulutuksen rahoitukseen ja ohjaukseen. Laki astuu voimaan 1.1.2018. Ratkaisuja kartoitettiin kilpailukyvyn, kannattavuuden ja työelämässä vaadittavan ammattitaidon osaamisen tarpeesta. Näkökulmana oli lyhytkurssit.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista tutkimusotetta käyttäen kyselytutkimuksen ollessa menetelmänä. Tutkimusaineisto muutettiin kvantitatiiviseen muotoon tulkintojen tueksi. Työn teoreettinen viitekehys rakentui kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tutkittiin palvelujen johtamista ja toisessa tulevaisuuden palvelualan työelämän osaamista. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä Webropol -ohjelmalla tehtynä, se lähetettiin valitulle asiantuntijajoukolle. Asiantuntijoiksi valittiin henkilöitä, joilla oli koulutuspalvelualan tietämyksen lisäksi kokemusta lyhytkurssien ohjaamisesta, toteuttamisesta, suunnittelemisesta tai johtamisesta.
Tuloksista nousivat esille kilpailukyvyn parantamiseksi asiakaslähtöinen toiminta ja oman osaamisen esille tuominen. Kannattavan toiminnan tavoiksi nousivat verkkokauppa ja webinaarit. Tulevaisuuden lyhytkurssit ovat asiantuntijuutta täydentäviä sertifikaatteja. Keskiössä ovat asiakaspalvelun osaaminen johtajuuden kehittäminen ja turvallisuus.
Johtopäätöksinä todettiin, että tulevaisuudessa työpaikoilla tarvitaan asiakas- ja vuorovaikutusosaamista, moniosaajuutta ja järjestelmä- ja pilvipalveluosaamista ja talous- ja kustannustietoisuutta. Yhdessä- ja asiakkaan kanssa tekeminen tulevat kuulumaan tulevaisuuden palvelukulttuuriin. Tulosten avulla koulutusalat voivat jatkaa kehittämistoimintaa, ja saada uusia ajatuksia ja yhteistyönmuotoja yhdessä tekemiselle.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista tutkimusotetta käyttäen kyselytutkimuksen ollessa menetelmänä. Tutkimusaineisto muutettiin kvantitatiiviseen muotoon tulkintojen tueksi. Työn teoreettinen viitekehys rakentui kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tutkittiin palvelujen johtamista ja toisessa tulevaisuuden palvelualan työelämän osaamista. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä Webropol -ohjelmalla tehtynä, se lähetettiin valitulle asiantuntijajoukolle. Asiantuntijoiksi valittiin henkilöitä, joilla oli koulutuspalvelualan tietämyksen lisäksi kokemusta lyhytkurssien ohjaamisesta, toteuttamisesta, suunnittelemisesta tai johtamisesta.
Tuloksista nousivat esille kilpailukyvyn parantamiseksi asiakaslähtöinen toiminta ja oman osaamisen esille tuominen. Kannattavan toiminnan tavoiksi nousivat verkkokauppa ja webinaarit. Tulevaisuuden lyhytkurssit ovat asiantuntijuutta täydentäviä sertifikaatteja. Keskiössä ovat asiakaspalvelun osaaminen johtajuuden kehittäminen ja turvallisuus.
Johtopäätöksinä todettiin, että tulevaisuudessa työpaikoilla tarvitaan asiakas- ja vuorovaikutusosaamista, moniosaajuutta ja järjestelmä- ja pilvipalveluosaamista ja talous- ja kustannustietoisuutta. Yhdessä- ja asiakkaan kanssa tekeminen tulevat kuulumaan tulevaisuuden palvelukulttuuriin. Tulosten avulla koulutusalat voivat jatkaa kehittämistoimintaa, ja saada uusia ajatuksia ja yhteistyönmuotoja yhdessä tekemiselle.