Työhyvinvointi henkilöstöravintolassa
Reponen, Johanna (2017)
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321110
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321110
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli saada käsitys siitä, miten Tampereella henkilöstöravin-toloiden esimiehet kokevat työhyvinvoinnin merkityksen, kuinka työhyvinvoinnista huolehditaan käytännössä ja voidaanko johtamisella vaikuttaa työhyvinvointiin.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jossa esimiesten näkemyksiä aihealueesta kartoitettiin. Teema-haastattelu toteutettiin 5 henkilölle, jotka toimivat ravintolan esimiehinä ja ylempinä toimihenkilöinä. Teoreettisessa viitekehyksessä määriteltiin keskeisiä käsitteitä työ-hyvinvoinnista ja johtamisesta.
Tulosten perusteella henkilöstöravintoloiden esimiehet kokevat työhyvinvoinnin tilan melko hyväksi. Hyvä johtaminen nähtiin keskeisenä toimintona, jolla voidaan vaikut-taa asiakastyytyväisyyteen sekä yhteisten pelisääntöjen muodostamiseen omassa toimipisteessä. Kehittämiskohteiksi nousivat tutkimuksen mukaan tiedottamisen sujuvuus, vuorovaikutustaidot, hyvinvointikoulutuksen tarjonta sekä hiljaisen tiedon hyödyntäminen ja jakaminen.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muissakin organisaatioissa, jotka haluavat parantaa ja kehittää oman työyhteisönsä työhyvinvointia. Tutkimuksessa todettiin, että tulevaisuudessa palvelualan työntekijöiltä vaaditaan moniammatillista osaa-mista, koska ravintolat tarjoavat yhä monipuolisempia palveluja työn tehokkuuden vaatimusten kasvaessa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jossa esimiesten näkemyksiä aihealueesta kartoitettiin. Teema-haastattelu toteutettiin 5 henkilölle, jotka toimivat ravintolan esimiehinä ja ylempinä toimihenkilöinä. Teoreettisessa viitekehyksessä määriteltiin keskeisiä käsitteitä työ-hyvinvoinnista ja johtamisesta.
Tulosten perusteella henkilöstöravintoloiden esimiehet kokevat työhyvinvoinnin tilan melko hyväksi. Hyvä johtaminen nähtiin keskeisenä toimintona, jolla voidaan vaikut-taa asiakastyytyväisyyteen sekä yhteisten pelisääntöjen muodostamiseen omassa toimipisteessä. Kehittämiskohteiksi nousivat tutkimuksen mukaan tiedottamisen sujuvuus, vuorovaikutustaidot, hyvinvointikoulutuksen tarjonta sekä hiljaisen tiedon hyödyntäminen ja jakaminen.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muissakin organisaatioissa, jotka haluavat parantaa ja kehittää oman työyhteisönsä työhyvinvointia. Tutkimuksessa todettiin, että tulevaisuudessa palvelualan työntekijöiltä vaaditaan moniammatillista osaa-mista, koska ravintolat tarjoavat yhä monipuolisempia palveluja työn tehokkuuden vaatimusten kasvaessa.