Retikulosytoosi väärien positiivisten tulosten lähteenä fetaalihemoglobiinivärjäyksessä
Erkkilä, Timo; Warsame, Abdirashid (2017)
Erkkilä, Timo
Warsame, Abdirashid
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421265
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421265
Tiivistelmä
Fetaalihemoglobiinivärjäystä käytetään pääasiassa fetomaternaalivuodon selvittelyyn. Fetomaternaalivuoto on raskauskomplikaatio, jossa sikiön verta vuotaa äidin verenkiertoon. Koska sikiön veritilavuus on hyvin pieni, vuoto voi johtaa sikiön henkeä uhkaaviin tilanteisiin. Värjäyksen avulla saadaan semikvantitatiivinen arvio vuodon määrästä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka korkeat retikulosyyttitasot johtavat fetaalihemoglobiinivärjäyksessä vääriin positiivisiin tuloksiin. Opinnäytetyö tehtiin Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen hematologian erikoislaboratoriolle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa laboratoriolle lisätietoa fetaalihemoglobiinivärjäyksen heikkouksista mahdollista menetelmänvaihtoa varten.
Tutkimus toteutettiin syksyllä 2017 Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen hematologian erikoislaboratorion tiloissa. Tutkimusaineistoksi kerättiin potilasnäytteitä, joiden retikulosyyttitaso oli korkea ja jotka eivät sisältäneet fetaalihemoglobiinia. Näytteistä valmistettiin sivelyvalmisteet, jotka värjättiin ja mikroskopoitiin. Solulaskennassa havaittujen väärien positiivisten löydösten määrää verrattiin näytteen retikulosyyttitasoon.
Tutkimustulosten mukaan retikulosytoosin ja fetaalihemoglobiinivärjäyksessä esiintyvien väärien positiivisten löydösten välillä löydettiin vahva korrelaatio, mutta tulokset eivät olleet tilastollisesti merkityksellisiä (r=0,89; n=9; p-arvo 0,13) vähäisen näytemäärän vuoksi.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka korkeat retikulosyyttitasot johtavat fetaalihemoglobiinivärjäyksessä vääriin positiivisiin tuloksiin. Opinnäytetyö tehtiin Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen hematologian erikoislaboratoriolle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa laboratoriolle lisätietoa fetaalihemoglobiinivärjäyksen heikkouksista mahdollista menetelmänvaihtoa varten.
Tutkimus toteutettiin syksyllä 2017 Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen hematologian erikoislaboratorion tiloissa. Tutkimusaineistoksi kerättiin potilasnäytteitä, joiden retikulosyyttitaso oli korkea ja jotka eivät sisältäneet fetaalihemoglobiinia. Näytteistä valmistettiin sivelyvalmisteet, jotka värjättiin ja mikroskopoitiin. Solulaskennassa havaittujen väärien positiivisten löydösten määrää verrattiin näytteen retikulosyyttitasoon.
Tutkimustulosten mukaan retikulosytoosin ja fetaalihemoglobiinivärjäyksessä esiintyvien väärien positiivisten löydösten välillä löydettiin vahva korrelaatio, mutta tulokset eivät olleet tilastollisesti merkityksellisiä (r=0,89; n=9; p-arvo 0,13) vähäisen näytemäärän vuoksi.