Retikulosytoosi väärien positiivisten tulosten lähteenä fetaalihemoglobiinivärjäyksessä

Abstract

Fetaalihemoglobiinivärjäystä käytetään pääasiassa fetomaternaalivuodon selvittelyyn. Fetomaternaalivuoto on raskauskomplikaatio, jossa sikiön verta vuotaa äidin verenkiertoon. Koska sikiön veritilavuus on hyvin pieni, vuoto voi johtaa sikiön henkeä uhkaaviin tilanteisiin. Värjäyksen avulla saadaan semikvantitatiivinen arvio vuodon määrästä.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka korkeat retikulosyyttitasot johtavat fetaalihemoglobiinivärjäyksessä vääriin positiivisiin tuloksiin. Opinnäytetyö tehtiin Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen hematologian erikoislaboratoriolle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa laboratoriolle lisätietoa fetaalihemoglobiinivärjäyksen heikkouksista mahdollista menetelmänvaihtoa varten.

Tutkimus toteutettiin syksyllä 2017 Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen hematologian erikoislaboratorion tiloissa. Tutkimusaineistoksi kerättiin potilasnäytteitä, joiden retikulosyyttitaso oli korkea ja jotka eivät sisältäneet fetaalihemoglobiinia. Näytteistä valmistettiin sivelyvalmisteet, jotka värjättiin ja mikroskopoitiin. Solulaskennassa havaittujen väärien positiivisten löydösten määrää verrattiin näytteen retikulosyyttitasoon.

Tutkimustulosten mukaan retikulosytoosin ja fetaalihemoglobiinivärjäyksessä esiintyvien väärien positiivisten löydösten välillä löydettiin vahva korrelaatio, mutta tulokset eivät olleet tilastollisesti merkityksellisiä (r=0,89; n=9; p-arvo 0,13) vähäisen näytemäärän vuoksi.

The Kleihauer-Betke test is primarily used to diagnose fetal-maternal haemorrhage. Fetal-maternal haemorrhage is a complication during pregnancy where fetal blood leaks into the maternal circulation. This may lead to life-threatening consequences for the fetus due to the extremely small total fetoplacental blood volume. Utilizing the Kleihauer-Betke test it’s possible to semiquantitatively measure the amount of fetal blood in the maternal circulation.

The purpose of this bachelor’s thesis was to find out the level of reticulocytosis that leads to false positive results in the Kleihauer-Betke test. This thesis was commissioned by the clinical hematology laboratory of the Turku University Hospital. The goal of this thesis was to produce more information about the weaknesses of the Kleihauer-Betke test.

The study was carried out during fall 2017 in the premises of the Turku University Hospital. The specimen material contained blood samples with high amounts of reticulocytes and no fetal hemoglobin. Slides were prepared from the samples, they were stained and finally the cells were counted under microscope. The number of false positives found during microscopy were compared to the level of reticulocytes.

The results show that there is strong correlation between the level of reticulocytes and the number of false positives in the Kleihauer-Betke stain (r=0,89; n=9; p=0,13). However, the results were of no statistical significance due to the low number of specimens.