Tehohoidon jälkiseurantapotilaiden elämänlaatu

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa tehohoidon jälkiseurantapotilaiden elämänlaadusta.Tavoitteena oli myös selvittää, onko iällä, sukupuolella, hoidon diagnoosilla, tehohoidon kestolla ja sosioekonomisella asemalla yhteyttä koettuun elämänlaatuun.

Opinnäytetyön aineisto oli kerätty toimeksiantajan, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tehohoidon jälkiseurantakäyntien yhteydessä vuosina 2011-2016. Aineisto koostui RAND36-elämänlaatukyselyn vastauksista 185 jälkiseurantapotilaalta. Aineisto saatiin valmiina ja aineiston analysointi suoritettiin SPSS-ohjelmalla. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen.

Tuloksien perusteella voidaan päätellä sukupuolen, iän, tehohoidon diagnoosin ja sosioekonomisen aseman vaikuttavan koettuun elämänlaatuun tehohoidon jälkeen. Tehohoidon kestolla ei ollut merkittävää yhteyttä koettuun elämänlaatuun, joten voisi olettaa tehohoidon olevan laadukasta. Tehohoidon jälkeistä elämänlaatua heikentävät ikääntyminen,naissukupuoli, pitkäkestoinen hengityskonehoito ja heikko sosioekonominen asema.

Tuloksia voidaan hyödyntää tehohoitotyön kehittämisessä, jotta henkilökunta tunnistaisi tehohoidossa olevien potilaiden elämänlaatuun vaikuttavia riskitekijöitä. Myös RAND36-elämänlaatumittarin käyttäminen näyttäisi olevan oleellista mitattaessa tehohoitopotilaiden elämänlaatua, sillä suppeammat mittarit voivat antaa harhaanjohtavaa tietoa potilaan kokemasta elämänlaadusta. Jatkossa tehohoitopotilaiden elämänlaatua voisi tutkia kvalitatiivisin menetelmin.

The purpose of this Bachelor’s thesis was to determine quality of life (QoL) in patients after intensive care. The aim of the thesis was also to determine whether age, gender, medical diagnosis, duration of the intensive care or socioeconomic status influence quality of life in former intensive care unit (ICU) patients. The study material was collected between 2011 and 2016 in Pirkanmaa Hospital District. The study was quantitative and the material was collected using the RAND-36-Item Health Survey from 185 respondents. Data were analysed using SPSS programme.

The results indicated that ageing, female gender, prolonged mechanical ventilation and lower socioeconomic status reduces quality of life in former ICU patients. Furthermore, the results show that length of stay in intensive care unit didn’t affect significantly their QoL.

RAND-36 has eight different concepts and it provides more extensive information about quality of life than short form health surveys, therefore it’s reasonable to use RAND-36 for measuring quality of life after being at ICU. Results can be used to develop intensive care by identifying the risk factor for lower QoL in ICU.