"En vaihtais takas siihen, et pitäis käydä dialyysissä" : Munuaissiirteen saaneen kokema elämänlaatu

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kokemukseen perustuvaa tietoa munuaissiirteen saaneiden potilaiden elämänlaadusta. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, millaiseksi munuaissiirteen saaneet kokivat elämänlaatunsa ennen siirteen saamista ja siirteen saamisen jälkeen. Työn tavoitteena oli antaa tietoa sekä vertaistukea samassa elämäntilanteessa oleville munuaispotilaille. Tavoitteena oli myös lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuutta potilaiden esiin nostamista asioista ja kokemuksista, joiden avulla hoitohenkilökunta voisi vaikuttaa siirteen saaneiden elämänlaatuun. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää ja aineisto kerättiin haastattelemalla viittä munuaissiirteen saanutta potilasta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Työn ulkopuolelle rajattiin alle kaksi vuotta sitten siirteen saaneet potilaat. Opinnäytetyö oli työelämälähtöinen, ja se tehtiin yhteistyössä Munuais- ja maksaliiton kanssa.

Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että dialyysi koettiin vaikeana ajanjaksona. Kuitenkin sen aikana pystyttiin keskittymään myös positiivisiin asioihin. Läheisten ja ystävien tuki koettiin kantavana voimana. Dialyysi oli aikaa vievää, mutta muut menot potilaat saivat sovittua sen mukaisesti. Tulokset osoittivat, että dialyysin aikana vaikeimmaksi asiaksi koettiin ruokavaliorajoitteet. Siirteen saamista jouduttiin odottamaan päivistä vuosiin. Lähes kaikille haastateltaville tuli jonkinlaisia komplikaatioita siirteen saamisen jälkeen, mutta kukaan ei katunut siirtoon lähtemistä. Haastatteluista nousi esiin hoitajien antaman ohjauksen merkitys ennen siirteen saamista. Haastateltavat eivät kokeneet saaneensa tarpeeksi tietoa munuaissiirteen saamiseen liittyvistä henkisistä seurauksista, mutta mahdollisista fyysisistä seurauksista oli kerrottu kattavasti. Tuloksista ilmeni, että vaikka aluksi siirteen saaminen saattoi herättää sekä negatiivisia että positiivisia tunteita, niin lopulta kaikki kokivat siirteen pelastaneen elämän.

Opinnäyteyön tuloksia voidaan hyödyntää munuaispotilaiden ohjaamisessa ja tukemisessa. Hoitajien tulisi avoimesti kertoa potilaille myös toimenpiteen mahdollisista psyykkisistä seurauksista, koska riittävällä tiedonannolla on tärkeä vaikutus leikkaukseen valmistautumisessa ja siitä toipumisessa. Jatkossa olisi hyvä tutkia munuaissiirtopotilaille annettavan ohjauksen laatua, määrää sekä jatkuvuutta, sillä ne vaikuttavat potilaan kokemaan elämänlaatuun merkittävästi.

The purpose of this study was to gather information through interviews how patients experience their quality of life before and after kidney transplantation. The aim of this study was to give information and support to others people who live in the same situation. Another aim was to give information about the patient’s experiences to nurses. The approach of the study was qualitative. The data were collected from interviews with five people who have undergone kidney transplantation, and the obtained data were analysed by means of qualitative content analysis.

The respondents stated that dialysis was mentally and physically hard, but positive thinking, friends and family helped to get through dialysis. Despite the complications all respondents were truly content with their lives after kidney transplantation. Respondents hoped that nurses could provide more information about the time after surgery.

Nurses should place a premium on telling the patients that there can also be psychological consequences after kidney transplantation. A potential further study could concentrate on examining the content and amount of information and support provided by nurses both pre- and post-operatively.