Vertaistuki keskosperheiden voimavarojen vahvistajana : Kevyt.net-keskustelupalstan käyttäjien kuvauksia vertaistuesta

Abstract

Keskosuus tuo mukanaan sekä hoidollisia että vanhemmuuteen liittyviä haasteita, jotka vaikuttavat keskosperheen hyvinvointiin. Keskosperhettä voidaan tukea vahvistamalla perheen voimavaroja vertaistuen avulla. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa vertaistuesta, jota keskosvanhemmat ovat saaneet neuvolan, yhdistysten ja internetin keskustelupalstojen kautta. Lisäksi tutkimuksella haluttiin tuoda esiin vertaistuen merkitystä keskosperheiden jaksamiselle ja kehittää terveydenhuollon ammattilaisten järjestämää vertaistukitoimintaa.

Aineisto kerättiin verkkokeskusteluna Keskosvanhempien Kevyt-yhdistyksen keskustelufoorumilla. Keskustelufoorumille perustettiin väliaikainen palsta, jossa tutkijat tekivät keskustelunavauksia ja pyysivät keskosten vanhempia kertomaan neuvolan, yhdistysten ja internetin kautta saadusta vertaistuesta. Tutkimukseen osallistui 22 vastaajaa. Verkkokeskustelun vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Vastaajien mukaan vertaistuen saamista neuvolan kautta vaikeuttivat keskosperheiden pieni määrä ja keskosvanhempien erilaisuuden kokemukset neuvolan vanhempainryhmissä. Vanhemmat olivat kokeneet vertaistuen löytämisen vaikeaksi ja kaipasivat tietoa vertaistukea tarjoavista yhdistyksistä. Yhdistysten kautta saatiin vertaistukea yhdistystoiminnan ja Kevyt-yhdistyksen keskustelupalstan välityksellä. Vanhempien mielestä internetin kautta sai helposti vertaistukea ajasta ja paikasta riippumatta. Keskustelupalstan tarjoama vertaistuki koettiin erittäin tärkeäksi. Vertaistuesta saatiin emotionaalista, psyykkistä, tiedollista ja sosiaalista tukea. Keskosvanhempien vertaistuen tarve oli pitkäaikainen; vertaistukea tarvittiin odotusajasta lähtien leikki-ikään saakka ja myös uusien raskauksien yhteydessä. Keskosuuteen liittyvät kokemukset ja tunteet säilyvät vanhempien mielessä pitkään ja niistä olisi tarpeellista keskustella myös myöhemmin. Keskosperheiden tukemista neuvolassa tulisi lisätä tihentämällä neuvolakäyntejä, varaamalla enemmän aikaa keskusteluun ja kertomalla vertaistuen lähteistä. Neuvolan ja yhdistysten välistä yhteistyötä tulisi lisätä ja hyödyntää internetin mahdollisuudet vanhempien tukemisessa.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää keskosperheiden tukemisessa, terveydenhoitajien koulutuksessa sekä neuvolatyön ja yhdistystoiminnan kehittämisessä. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan soveltaa keskosten lisäksi muiden erityislapsiperheiden tukemiseen. Jatkossa olisi hyödyllistä selvittää keskustelupalstoja käyttämättömien keskosvanhempien kokemuksia vertaistuesta. Tarpeellista olisi myös tutkia terveydenhoitajien käsityksiä omasta valmiudestaan tukea keskoslapsen ja hänen perheensä hyvinvointia.

Premature birth causes both therapeutic and parenting challenges that affect the well-being of premature infant’s family. The family’s resources can be increased with the help of peer support. The aim of this study was to obtain information about the peer support, which the premature infants’ parents have received from maternity and child health clinics, associations, and through internet discussion groups. The other purpose was to emphasize the impor-tance of peer support and develop the services of maternity and child health clinics.

The data were collected from the online discussion forum of the Association of Premature Babies' Parents. A temporary discussion forum was established on the discussion platform and the researchers opened discussions by asking the parents about the peer support received from maternity and child health clinics, associations and internet discussion groups. 22 parents participated in the study. The collected data were analyzed using inductive content analysis.

The small number of premature infants and the differences between parents’ experiences made it difficult to receive peer support. The parents experienced difficulties finding peer support and they would have needed information on associations providing peer support. Peer support was received both through the association activity and the discussion board of the Association of Premature Babies' Parents. According to parents the internet was an easy way to obtain peer support regardless of time and place. The emotional, psychological, intellectual and social peer support provided by the forum was very important to the parents. Parents of premature infants had a long-term need for peer support; peer support was needed from pregnancy to toddler age and also in the context of new pregnancies. The experiences and feelings related to premature births remain in parents’ minds for a long time and may cause the need to discuss them at a later stage. The number of appointments at maternity and child health clinic should be increased and more time should be provided for conversation. The parents should be informed about the sources of peer support and also sthe co-operation between associations and maternity and child health clinic should be improved. Also the benefits of internet should be used in supporting premature infants’ families.

The results of this study can be used in supporting the families of premature infants, in public health nurse education and improving the services of maternity and child health clinic and association activities. The provided data can also be applied to the families with other special children. In future it would be useful to study those parents’ experiences of peer support who do not use internet discussion groups. It would also be necessary to examine the perceptions of public health nurses about their own abilities to support premature infant’s family.