Sijaisvanhempien näkökulmia nuorisoikäisten perhehoitoon

Abstract

Opinnäytetyön aihe tiivistyi opinnäytetyön yhteistyökumppanin Tampereen Perhehoito Luotsin työntekijöiden tapaamisessa, jolloin keskusteltiin nuorisoikäisten kiireellisen perhehoidon nykytilanteesta. Yli 12-vuotiaiden lasten huostaanotot ovat lisääntyneet rajusti viime vuosina, ja Perhehoito Luotsin mukaan Tampereella nuorisoikäisten perhehoitopaikoista on pulaa. Nuorisoikäisten tilannetta perhehoidossa oli tutkittu vähän. Opinnäytetyön avulla haluttiin selvittää ja avata sijaisvanhempien motiiveja, edistäviä tekijöitä ja haasteita nuorisoikäisten perhehoidossa. Opinnäytetyössä pyrittiin löytämään keskeisiä syitä tai teemoja liittyen siihen, miksi nuorisoikäisten mahdollisuudet perhehoitoon ovat pienet tai suuret. Ensisijaisena tavoitteena oli saada sijaisvanhempien ääni kuuluviin. Tavoitteena oli opinnäytetyön tulosten avulla herättää keskustelua nuorisoikäisten asemasta perhehoidossa ja tuoda kehitysehdotuksia perhehoitajien sijoitusprosesseihin Tampereella. Tulosten avulla haluttiin vaikuttaa nuorisoikäisten perhehoidon edistämiseen tulevaisuudessa.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena haastattelemalla seitsemää sijaisperhettä vuoden 2017 huhti- ja toukokuun aikana. Tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu ja eläytymismenetelmä. Haastattelemalla saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Teoreettiset lähtökohdat opinnäytetyölle olivat perhehoito sijaishuollon muotona ja nuorisoikäiset lastensuojelun asiakkaina. Lisäksi käsiteltiin myös sijaisvanhemmaksi ryhtymistä, sijaisvanhemmuuden tukemista ja lastensuojelun eri muotoja.

Tulosten perusteella voidaan päätellä, että rakkaus, välittäminen ja empaattisuus nuorisoikäisiä kohtaan ovat merkittäviä tekijöitä, joita sijaisvanhemmalla täytyy olla, jotta hän voi toimia nuorisoikäisen sijaisvanhempana. Sisäinen motivaatio on merkittävä seikka, joka vaikuttaa nuorisoikäisen sijaisvanhempana olemiseen. Tukimuotoja, koulutusta ja rekrytointia on kehitettävä niin, että sijaisvanhempien sisäinen motivaatio hoitaa nuorisoikäisiä vahvistuisi ja he olisivat valmiita hoitamaan nuorisoikäisiä.

The purpose of this study was to determine different themes relating to family care of over 12-year- old children. The aim of this study was to discover reasons and themes why the possibilities to family care of an over 12-year-old child vary.

The study was qualitative in nature and the data were collected from 6 foster parents, who had had over 12-year-old foster children. The data were collected through semi-structured theme interviews and a role-playing method. The data were analyzed through content analysis.

Two thirds of the participants had intrinsic motivation and a half had extrinsic motivation to take care of over 12-year-old foster children. Development points in the foster parenting process were supervision of work, the amount of support and allocation of marketing, recruiting and education.

The findings imply that the intrinsic motivation is an especial point, which affects the motivation of being a foster parent to a child over 12 years old. The support forms, education and recruiting should be developed in the future so that the intrinsic motivation of taking care of the young in family care would strengthen.