Esimiehen tuen ja läsnäolon vaikutus työhyvinvointiin
Markko, Saana (2017)
Markko, Saana
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421456
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421456
Tiivistelmä
Työelämä kehittyy muutospaineiden seurauksena ja samalla on kehitettävä myös esimiestyötä. Työn teko ei vaadi enää toimistoa ja työajan käsitys on hämärtynyt. Työntekijöiltä odotetaan jatkuvaa kehitystä ja uuden oppimista. Samalla organisaatioilta odotetaan uusia toimintatapoja kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Työn osuus viikosta on huomattava ja siksi on myös tärkeää kiinnittää huomiota työhyvinvointiin. Työhyvinvointi voidaan määritellä monella tavalla, keskeistä kuitenkin on kokonaisvaltainen elämänhallintaa tukeva kokemus. Työ on turvallista ja sitä tehdään hyvin johdetussa, ammattitaitoisessa organisaatiossa.
Esimiehen tavalla kommunikoida voidaan vaikuttaa tiimin tai organisaation viihtyvyyteen. Kannustavaa ja avointa esimiestä on helppo lähestyä. Vaikka esimiehen ei tarvitse olla työntekijän kaveri, tulee kohtelun silti olla arvostavaa ja ihmisläheistä. Omalla esimerkillään esimies voi vaikuttaa tiiminsä toimintaan joko positiivisesti tai negatiivisesti. Vuorovaikutteiseen ja avoimeen kommunikaatioon pyrkivä esimies kehittää tiimiään samaan suuntaan. Vaikka esimies ei ole ainoa vaikuttava tekijä, voi vaikutus kuitenkin olla huomattava.
Työntekijät eivät välttämättä kohtaa esimiehiään enää säännöllisesti, kun työnteon ajattomuus ja paikattomuus yleistyvät. Esimiestyössä on huomioitava riittävä tuki, läsnäolo ja saatavuus tästä huolimatta. Esimiehen tuella voidaan edistää työhyvinvointia ja vähentää paineen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. Tutkimuksen mukaan nimenomaan esimiehen tuella on huomattava vaikutus työhyvinvointiin, yhtä suurta vaikutusta ei ole kollegoilla tai sidosryhmillä. Tuki ei tarkoita jatkuvaa seuraamista, vaan työntekijän kokemusta siitä, että ongelmatilanteessa esimies on apuna ja saatavilla.
Esimiehen saatavuuteen liittyy olennaisesti läsnäolo. Esimiehen ja työntekijän tapaamiset voivat olla harvassa ja siksi niiden laatuun on panostettava. Kohtaamisissa on tärkeää olla tietoisesti ja aidosti läsnä. Kuuntelulla ja vuorovaikutuksella voidaan edistää luottamussuhdetta ja toimivaa tiimityötä.
Esimiehen tavalla huomioida työntekijä on merkittävä vaikutus työssä koettuun tyytyväisyyteen. Arvostus ja luottamus esimiestä kohtaan vahvistuvat reilun kohtelun myötä. Kun esi-mies on päätöksissään johdon- ja oikeudenmukainen, voi työntekijä luottaa esimiehen toimivan eettisesti. Esimies on tiiminsä jäsenille valmentaja, joka antaa positiivista ja rakentavaa palautetta. Palautteen avulla työntekijät voivat kehittyä. Hyvä esimies myös kannustaa ja inspiroi uudenlaiseen ajatteluun. Työn tekemiseen saadaan riittävästi tilaa.
Esimiehen tuen merkityksellä on selvä vaikutus työhyvinvointiin ja siksi sitä on tärkeää ylläpitää ja kehittää. Työhyvinvointia voidaan lisätä tehokkaasti ja pienillä kustannuksilla lisäämällä esimiehiltä saatua tukea. Esimieheltä saadulla tuella, läsnäololla ja vuorovaikutteisella kommunikaatiolla voidaan sitouttaa, huolehtia työssä viihtymisestä ja tehokkaasta työskentelystä.
Esimiehen tavalla kommunikoida voidaan vaikuttaa tiimin tai organisaation viihtyvyyteen. Kannustavaa ja avointa esimiestä on helppo lähestyä. Vaikka esimiehen ei tarvitse olla työntekijän kaveri, tulee kohtelun silti olla arvostavaa ja ihmisläheistä. Omalla esimerkillään esimies voi vaikuttaa tiiminsä toimintaan joko positiivisesti tai negatiivisesti. Vuorovaikutteiseen ja avoimeen kommunikaatioon pyrkivä esimies kehittää tiimiään samaan suuntaan. Vaikka esimies ei ole ainoa vaikuttava tekijä, voi vaikutus kuitenkin olla huomattava.
Työntekijät eivät välttämättä kohtaa esimiehiään enää säännöllisesti, kun työnteon ajattomuus ja paikattomuus yleistyvät. Esimiestyössä on huomioitava riittävä tuki, läsnäolo ja saatavuus tästä huolimatta. Esimiehen tuella voidaan edistää työhyvinvointia ja vähentää paineen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. Tutkimuksen mukaan nimenomaan esimiehen tuella on huomattava vaikutus työhyvinvointiin, yhtä suurta vaikutusta ei ole kollegoilla tai sidosryhmillä. Tuki ei tarkoita jatkuvaa seuraamista, vaan työntekijän kokemusta siitä, että ongelmatilanteessa esimies on apuna ja saatavilla.
Esimiehen saatavuuteen liittyy olennaisesti läsnäolo. Esimiehen ja työntekijän tapaamiset voivat olla harvassa ja siksi niiden laatuun on panostettava. Kohtaamisissa on tärkeää olla tietoisesti ja aidosti läsnä. Kuuntelulla ja vuorovaikutuksella voidaan edistää luottamussuhdetta ja toimivaa tiimityötä.
Esimiehen tavalla huomioida työntekijä on merkittävä vaikutus työssä koettuun tyytyväisyyteen. Arvostus ja luottamus esimiestä kohtaan vahvistuvat reilun kohtelun myötä. Kun esi-mies on päätöksissään johdon- ja oikeudenmukainen, voi työntekijä luottaa esimiehen toimivan eettisesti. Esimies on tiiminsä jäsenille valmentaja, joka antaa positiivista ja rakentavaa palautetta. Palautteen avulla työntekijät voivat kehittyä. Hyvä esimies myös kannustaa ja inspiroi uudenlaiseen ajatteluun. Työn tekemiseen saadaan riittävästi tilaa.
Esimiehen tuen merkityksellä on selvä vaikutus työhyvinvointiin ja siksi sitä on tärkeää ylläpitää ja kehittää. Työhyvinvointia voidaan lisätä tehokkaasti ja pienillä kustannuksilla lisäämällä esimiehiltä saatua tukea. Esimieheltä saadulla tuella, läsnäololla ja vuorovaikutteisella kommunikaatiolla voidaan sitouttaa, huolehtia työssä viihtymisestä ja tehokkaasta työskentelystä.