Valinnoillaan valituksi : Koelauluohjelmiston valintaperusteita lyyrisen koloratuurisopraanon näkökulmasta
Mäkinen, Emmi-Sofia (2017)
Mäkinen, Emmi-Sofia
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421377
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421377
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee koelauluihin soveltuvaa lauluohjelmistoa ja sen valintaperusteita. Aihetta tarkastellaan lyyrisen koloratuurisopraanon äänityypin näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, mitkä ovat hyvän koelauluohjelmiston kriteerit. Lisäksi tarkastellaan, millaisiin luotettaviin lähteisiin laulaja voi tukeutua valintoja tehdessään. Työssä esitellään myös lyhyesti saksalaista äänityyppiluokitusta ja sen vaikutuksia koloratuurisopraanon oopperaohjelmistoon. Työ on taidetekotyyppinen, ja kirjallisen osuuden lisäksi siihen kuuluu konsertti. Konsertin ohjelma on kooste erityylisiä, koelaulumateriaaliksi soveltuvia aarioita ja lauluja.
Laulajan tarvitseman ohjelmiston osa-alueisiin tutustutaan tutkimalla kansallisten ja kansainvälisten laulukilpailuiden teosvaatimuksia. Kilpailuihin osallistuneiden koloratuurisopraanoiden ohjelmistosta kerätään esimerkkejä suosituista lauluvalinnoista. Kirjallisuuslähteiden lisäksi ohjelmiston ja äänityypin suhdetta pohditaan kahden asiantuntijahaastattelun avulla. Haastateltavina ovat oopperalaulaja Ritva-Liisa Korhonen sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian laulutaiteen lehtori Outi Kähkönen.
Työssä todetaan, kuinka suuri merkitys äänityypeillä on Euroopan ja erityisesti saksankielisten maiden oopperatoiminnassa. Laulaja pystyy hyödyntämään vakiintuneita äänityyppiluokituksia koelauluihin valmistautuessaan. Aiheesta on löydettävissä runsaasti lähdemateriaalia. Erityisesti yksi teos, Rudolf Kloiberin Handbuch der Oper, on yleisesti hyväksytty ohjenuoraksi laulajille ja oopperataloille. Muun laulumusiikin, kuten liedin, alueella ei ole käytössä samankaltaista tarkkaa jakoa äänityyppien kesken. Tämän tyylisen ohjelmiston valitsemisessa laulaja joutuu turvautumaan enemmän omiin arvioihinsa. Kilpailuohjelmista on kuitenkin löydettävissä joitain äänityypille tyypillisiä linjoja. Esimerkiksi Richard Straussin liedit sekä uusi suomalainen musiikki yhdistävät koloratuurisopraanoiden ohjelmistoluetteloita.
Laulajan tarvitseman ohjelmiston osa-alueisiin tutustutaan tutkimalla kansallisten ja kansainvälisten laulukilpailuiden teosvaatimuksia. Kilpailuihin osallistuneiden koloratuurisopraanoiden ohjelmistosta kerätään esimerkkejä suosituista lauluvalinnoista. Kirjallisuuslähteiden lisäksi ohjelmiston ja äänityypin suhdetta pohditaan kahden asiantuntijahaastattelun avulla. Haastateltavina ovat oopperalaulaja Ritva-Liisa Korhonen sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian laulutaiteen lehtori Outi Kähkönen.
Työssä todetaan, kuinka suuri merkitys äänityypeillä on Euroopan ja erityisesti saksankielisten maiden oopperatoiminnassa. Laulaja pystyy hyödyntämään vakiintuneita äänityyppiluokituksia koelauluihin valmistautuessaan. Aiheesta on löydettävissä runsaasti lähdemateriaalia. Erityisesti yksi teos, Rudolf Kloiberin Handbuch der Oper, on yleisesti hyväksytty ohjenuoraksi laulajille ja oopperataloille. Muun laulumusiikin, kuten liedin, alueella ei ole käytössä samankaltaista tarkkaa jakoa äänityyppien kesken. Tämän tyylisen ohjelmiston valitsemisessa laulaja joutuu turvautumaan enemmän omiin arvioihinsa. Kilpailuohjelmista on kuitenkin löydettävissä joitain äänityypille tyypillisiä linjoja. Esimerkiksi Richard Straussin liedit sekä uusi suomalainen musiikki yhdistävät koloratuurisopraanoiden ohjelmistoluetteloita.