Perhehuonemallin ja kotiutussuunnitelman käyttöönoton vaikutukset vas-tasyntyneiden tehon potilasvirtaukseen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata vastasyntyneiden teho-osaston potilasvirtaa ennen ja jälkeen toimintakulttuurin muutoksia. Tavoitteena oli selvittää vastasyntyneiden teho-osaston potilasryhmien hoitoaikoja ennen ja jälkeen perhehuoneeseen siirtymistä sekä suunnitelmallisen kotiutuksen käyttöönoton jälkeen. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella osaston potilaiden sisään- ja uloskirjausaikoja vuosina 2014 – 2016 sekä tammi-kesäkuussa 2017.

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Aineisto muodostui Vastasyntyneiden teho-osaston tehotietojärjestelmästä kerätystä strukturoidusta datasta vuosilta 2014, 2015, 2016 ja tammi-kesäkuu 2017. Aineisto luokiteltiin osaston toimintakulttuurin muutosvaiheiden mukaisesti ja analysoitiin tilastollisin menetelmin.

Ennen perhehuonemalliin siirtymistä hoitoaikojen mediaani potilasryhmien välillä vaihteli imeväisten 0,6 päivästä pientenkeskosten 18,7 päivään. Perhehuonemalliin siirtymisen jälkeen hoitoajat laskivat isoilla keskosilla 3,3 päivällä ja imeväisillä 0,2 päivällä, mutta nousivat pienillä keskosilla 2,8 päivällä. Suunnitelmallisen kotiutuksen käyttöönoton jälkeen hoitoajat vähenivät pienillä keskosilla 0,7 päivällä ja vastasyntyneillä 0,6 päivällä verrattuna perhehuonemallin hoitoaikoihin. Vastaavasti isojen keskosten ja imeväisten ryhmissä hoitoajat hieman nousivat suunnitelmallisen kotiutuksen käyttöönoton myötä.

Osaston potilasvirtaus on parantunut osaston toimintakulttuurissa tapahtuneiden muutosten ja toiminnan kehittämisen myötä. Potilasryhmien välillä hoitoajoissa tapahtuneet muutokset ovat erilaisia. Muutosten erilaisuus johtuu potilasryhmien välisistä sekä potilasryhmien sisäisistä eroista. Suunnitelmallisen kotiutuksen käyttöönoton myötä kotiutukset ovat siirtyneet enemmän aamupäivään, paremmin koordinoidun kotiutuksen myötä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää osastolla suunnitelmallisen kotiutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa ja kehittämisessä.

The purpose of the thesis was to describe the patient flow in the NICU before and after changes in the operational culture. The aim was to examine the length of stay of the patient groups in the neonatal unit before and after the transition to the single family room and after the introduction of the planned discharge. In addition, the aim was to examine the entrance and exit times of patients in the unit between 2014 and 2016 and January-June 2017.

The thesis was carried out as a quantitative survey. The material consisted of structured data collected from the NICU Power Data System for the years 2014, 2015, 2016 and January-June 2017. The material was classified according to the changing phases of the unit's operational culture and analysed by using statistical methods.

Before the transition to the single family room model, the median length of stay between the patient groups ranged from full-term infants’ 0.6 days to 18.7 days of small premature infants. After the transition to the single family room model, the length of stay decreased with the big premature babies to 3.3 days and to 0.2 days with full-term infants, but rose to 2.8 days with the small preterm infants. After the introduction of the planned discharge, the lengths of stay reduced with small pre-terms by 0.7 days and newborns by 0.6 days compared to the length of stay in the single family room model. On the other hand, with the big premature babies and with the full-term ones, the length of stay slightly increased with the introduction of the planned discharge model.

The changes in the unit's operational culture and the development of the operations have improved patient flow. The changes in the length of stay between the patient groups are very different. The differences are due to the differences within the patient groups as well as between the patient groups. With the introduction of planned discharge, the discharges have shifted more into the morning because of the better coordinated discharge model. The results of the thesis can be utilized in the unit for assessing and developing the effectiveness of planned discharge.