Erityispiirteet munuaissiirteen saavan lapsen hoitotyössä : Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Suomessa yleisin lapsille tehtävä elinsiirto on munuaisensiirto, johtuen suomalaiseen tautiperimään kuuluvasta synnynnäisestä nefroosista. Tästä johtuen monet lapset saavat munuaissiirteen jo parin ensimmäisen elinvuoden aikana. Suomessa lasten elinsiirrot on keskitetty HYKS:iin.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia erityispiirteitä lapsen munuaisensiirtoon liittyy, sillä lapsi on kasvava ja kehittyvä yksilö. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajan työnkuvaa munuaissairaan lapsen hoidossa ja perhehoitotyön toteutumisessa. Koko perhe on tiiviisti mukana lapsen hoidossa ja sairaanhoitajan ohjaus korostuu. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että hoitotyöntekijät ja -opiskelijat voivat hyödyntää tietoa munuaissairaiden lasten hoitotyössä. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineisto etsittiin pääasiassa Medic, Cinahl ja PubMed -tietokannoista. Keskeisimpiä hakusanoja olivat ”lapsi/child”, ”elinsiirto”, ”renal transplant” ja ”pediatric”. Lähteiksi valittiin sisäänottokriteerit täyttävät tutkimukset, artikkelit ja kirjat. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 10 tutkimusta ja artikkelia.

Tutkimustulosten mukaan lasten eloonjäämisaste munuaissiirron jälkeen on hyvällä tasolla. Munuaisensiirron jälkeen lapset tarvitsevat elinikäisen seurannan ja lääkehoidon. Toisin kuin aikuisilla, lapsilla munuaisensiirrolla on vaikutusta kasvuun ja kehitykseen, mikä tulee ottaa huomioon hoidossa. Lapsen lisäksi munuaisen siirrolla on vaikutus perheen elämänlaatuun. Perhe on vahvasti mukana lapsen hoidossa, jolloin yksilöllisyys ja yhteistyö korostuvat. Sairaanhoitajalta vaaditaan moninaista erityisosaamista munuaissairaan lapsen hoitotyössä.

In Finland the most common transplant in children is a renal transplant due to a congenital nephrotic syndrome, which is one of the Finnish heritage diseases. Because of this, many children receive a renal transplant during the first few of years of their lives. In Finland, children's organ transplant operations are on the responsibility of HYKS.

The purpose of the thesis was to examine what kind of characteristics were associated with children's renal transplants because a child is a growing and developing individual. The purpose of the thesis was also to determine a nurse's job description in the care of a child with a renal disease and in family-centred nursing. The entire family is closely involved in their child's care, and this highlights the importance of patient education. The goal of the thesis was to provide information that nursing professionals and students could utilize in the care of children with a renal disease. The thesis was implemented as a literature review. The material was searched mainly by using the Medic, Cinahl and PubMed data bases. The crucial keywords were “lapsi/child”, “elinsiirto”, “renal transplant” and “paediatric”. Research papers, articles and books that met the inclusion criteria were selected as the sources. Ten research papers and articles were selected for the literature review.

According to the results, children’s survival rate after a renal transplant is at a good level. Children need lifelong follow-ups and pharmacological treatment after receiving a renal transplant. Unlike in adults, a renal transplant affects the children’s growth and development, which should be taken into consideration in their care. In addition, a renal transplant has an effect on the quality of life of the family. Uniqueness and cooperation are emphasized because the family is strongly involved in the child’s care. Diverse special expertise is required from a nurse in the care of a child with a renal disease.