Erityispiirteet munuaissiirteen saavan lapsen hoitotyössä : Kirjallisuuskatsaus
Tuomainen, Marika; Syrjälä, Noora (2017)
Tuomainen, Marika
Syrjälä, Noora
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121521540
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121521540
Tiivistelmä
Suomessa yleisin lapsille tehtävä elinsiirto on munuaisensiirto, johtuen suomalaiseen tautiperimään kuuluvasta synnynnäisestä nefroosista. Tästä johtuen monet lapset saavat munuaissiirteen jo parin ensimmäisen elinvuoden aikana. Suomessa lasten elinsiirrot on keskitetty HYKS:iin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia erityispiirteitä lapsen munuaisensiirtoon liittyy, sillä lapsi on kasvava ja kehittyvä yksilö. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajan työnkuvaa munuaissairaan lapsen hoidossa ja perhehoitotyön toteutumisessa. Koko perhe on tiiviisti mukana lapsen hoidossa ja sairaanhoitajan ohjaus korostuu. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että hoitotyöntekijät ja -opiskelijat voivat hyödyntää tietoa munuaissairaiden lasten hoitotyössä. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineisto etsittiin pääasiassa Medic, Cinahl ja PubMed -tietokannoista. Keskeisimpiä hakusanoja olivat ”lapsi/child”, ”elinsiirto”, ”renal transplant” ja ”pediatric”. Lähteiksi valittiin sisäänottokriteerit täyttävät tutkimukset, artikkelit ja kirjat. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 10 tutkimusta ja artikkelia.
Tutkimustulosten mukaan lasten eloonjäämisaste munuaissiirron jälkeen on hyvällä tasolla. Munuaisensiirron jälkeen lapset tarvitsevat elinikäisen seurannan ja lääkehoidon. Toisin kuin aikuisilla, lapsilla munuaisensiirrolla on vaikutusta kasvuun ja kehitykseen, mikä tulee ottaa huomioon hoidossa. Lapsen lisäksi munuaisen siirrolla on vaikutus perheen elämänlaatuun. Perhe on vahvasti mukana lapsen hoidossa, jolloin yksilöllisyys ja yhteistyö korostuvat. Sairaanhoitajalta vaaditaan moninaista erityisosaamista munuaissairaan lapsen hoitotyössä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia erityispiirteitä lapsen munuaisensiirtoon liittyy, sillä lapsi on kasvava ja kehittyvä yksilö. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajan työnkuvaa munuaissairaan lapsen hoidossa ja perhehoitotyön toteutumisessa. Koko perhe on tiiviisti mukana lapsen hoidossa ja sairaanhoitajan ohjaus korostuu. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että hoitotyöntekijät ja -opiskelijat voivat hyödyntää tietoa munuaissairaiden lasten hoitotyössä. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineisto etsittiin pääasiassa Medic, Cinahl ja PubMed -tietokannoista. Keskeisimpiä hakusanoja olivat ”lapsi/child”, ”elinsiirto”, ”renal transplant” ja ”pediatric”. Lähteiksi valittiin sisäänottokriteerit täyttävät tutkimukset, artikkelit ja kirjat. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 10 tutkimusta ja artikkelia.
Tutkimustulosten mukaan lasten eloonjäämisaste munuaissiirron jälkeen on hyvällä tasolla. Munuaisensiirron jälkeen lapset tarvitsevat elinikäisen seurannan ja lääkehoidon. Toisin kuin aikuisilla, lapsilla munuaisensiirrolla on vaikutusta kasvuun ja kehitykseen, mikä tulee ottaa huomioon hoidossa. Lapsen lisäksi munuaisen siirrolla on vaikutus perheen elämänlaatuun. Perhe on vahvasti mukana lapsen hoidossa, jolloin yksilöllisyys ja yhteistyö korostuvat. Sairaanhoitajalta vaaditaan moninaista erityisosaamista munuaissairaan lapsen hoitotyössä.