Etäjohtaminen kansainvälisessä organisaatiossa
Haikola, Hanna-Reetta (2017)
Haikola, Hanna-Reetta
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121521543
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121521543
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää etäjohtamisen nykytilaa sekä luoda konkreettisia kehitysehdotuksia kohdeyrityksessä Nordea Bank AB, Suomen sivuliikkeessä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia etäjohtamisen haasteita ja kokemuksia, joiden pohjalta etäjohtamista voidaan kehittää ja tehostaa. Näiden pohjalta luodaan kehittämisehdotus, jonka tarkoituksena on pitkällä aikavälillä vastata muuttuvaan johtamiseen. Koska etäjohtaminen on tulevaisuuden johtamista, pitäen sisällään myös monikulttuuriuuden, käsitellään sitä myös osana etäjohtamista.
Teoreettisen viitekehyksen keskeisimpiä käsitteitä ovat etäjohtaminen, etäjohta-misen haasteet, hajautettu työ, monikulttuurisuus ja monikulttuurisuuden ymmärtäminen. Teoriaosuudessa määritellään mitä on etäjohtaminen, sen ajankohtaisuus sekä haasteellisuus. Teoriaosuudessa käsitellään myös monikulttuurillisuutta johtamisessa ja näkökulmana eri kulttuurit ja maantieteellisesti hajautettu organisaatio.
Tutkimusosiossa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Koska opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda kehittämisehdotus, haastattelutyyppinä käytettiin puolistrukturoitua menetelmää, jossa jokainen haastateltava vastaa samoihin kysymyksiin omin sanoin. Haastatteluissa haastateltiin neljää Nordea Bank AB:n esimiestä ja kuutta Nordea Bank AB:n työntekijää. Tutkimusosiossa saadut vas-taukset analysoitiin ja purettiin kysymyksittäin. Vertailemalla kerättyjä vastauksia ja teoriaa luotiin kohdeorganisaatiolle kehittämisehdotus.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että suurimmaksi ja tärkeimmäksi haasteeksi koettiin luottamus ja sen luominen, tiimiytyminen ja kulttuurierot. Työntekijöiden puolella koettiin myös haasteeksi, että esimies saattaa jäädä etäiseksi. Sekä esimiesten että työntekijöiden mielestä luottamuksen luomisessa lyhyellä aika välillä oli on-nistuttu suhteellisen hyvin. Työskentelytapojen luomiseen ja prosessien selkeyteen haluttiin vielä kiinnittää huomiota ja kehittää niitä sekä näihin haluttiin esi-miehiltä enemmän panostusta. Tällä tavoin kehitetään myös tiimiytymistä. Työntekijöiden puolelta nostettiin haasteeksi myös viestintä, koska koettiin, että kaikki viestintävälineitä on paljon, eikä aina tiedetä tarkkaan milloin ja missä tilanteessa mitäkin tulisi käyttää.
Teoreettisen viitekehyksen keskeisimpiä käsitteitä ovat etäjohtaminen, etäjohta-misen haasteet, hajautettu työ, monikulttuurisuus ja monikulttuurisuuden ymmärtäminen. Teoriaosuudessa määritellään mitä on etäjohtaminen, sen ajankohtaisuus sekä haasteellisuus. Teoriaosuudessa käsitellään myös monikulttuurillisuutta johtamisessa ja näkökulmana eri kulttuurit ja maantieteellisesti hajautettu organisaatio.
Tutkimusosiossa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Koska opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda kehittämisehdotus, haastattelutyyppinä käytettiin puolistrukturoitua menetelmää, jossa jokainen haastateltava vastaa samoihin kysymyksiin omin sanoin. Haastatteluissa haastateltiin neljää Nordea Bank AB:n esimiestä ja kuutta Nordea Bank AB:n työntekijää. Tutkimusosiossa saadut vas-taukset analysoitiin ja purettiin kysymyksittäin. Vertailemalla kerättyjä vastauksia ja teoriaa luotiin kohdeorganisaatiolle kehittämisehdotus.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että suurimmaksi ja tärkeimmäksi haasteeksi koettiin luottamus ja sen luominen, tiimiytyminen ja kulttuurierot. Työntekijöiden puolella koettiin myös haasteeksi, että esimies saattaa jäädä etäiseksi. Sekä esimiesten että työntekijöiden mielestä luottamuksen luomisessa lyhyellä aika välillä oli on-nistuttu suhteellisen hyvin. Työskentelytapojen luomiseen ja prosessien selkeyteen haluttiin vielä kiinnittää huomiota ja kehittää niitä sekä näihin haluttiin esi-miehiltä enemmän panostusta. Tällä tavoin kehitetään myös tiimiytymistä. Työntekijöiden puolelta nostettiin haasteeksi myös viestintä, koska koettiin, että kaikki viestintävälineitä on paljon, eikä aina tiedetä tarkkaan milloin ja missä tilanteessa mitäkin tulisi käyttää.