Lääkkeellisen kivunhoidon osaamisen kartoitus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa kivunhoidossa käytettävien lääkkeiden tuntemista mittaava tietotesti erikoissairaanhoidon palveluja tuottavalle toimeksiantajalle. Testin tuottamisen lisäksi tarkoituksena oli testin toteutus ja tulosten analysointi. Opinnäytetyön tehtävä oli selvittää sairaanhoitajien lääkkeellisen kivunhoidon tämänhetkinen osaaminen sekä työkokemuksen vaikutus osaamiseen. Tutkimuksen tavoite oli antaa teho-osastolle tietoa sairaanhoitajien tämänhetkisestä lääkkeellisen kivunhoidon osaamisesta ja lisätä sairaanhoitajien tietoa tietotestissä esiintyneistä lääkeaineista. Tutkimuksen tavoite oli myös selvittää, onko alkuvuodesta 2017 annetulla lääkkeellisen kivunhoidon lisäkoulutuksella merkittävää vaikutusta lisäkoulutusta saaneiden sairaanhoitajien osaamiseen verrattuna muuhun tutkimusjoukkoon. Tutkimuksen tulosten avulla mahdollistuu osastolla järjestettävän lisäkoulutuksen kohdentaminen.

Osaamista kartoitettiin kvantitatiivisella tutkimuksella. Tietotesti laadittiin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa. Lääkkeellisen kivunhoidon tietotestin tulokset olivat moninaiset. Osaaminen vaihteli hyvästä välttävään. Suppean otannan vuoksi luotettavaa analyysia lisäkoulutuksen tai työkokemuksen vaikutuksesta tuloksiin ei pystytty todentamaan. Tuloksista oli kuitenkin havaittavissa lisäkoulutuksen positiivinen vaikutus osaamiseen. Työkokemuksella sairaanhoitajana tai tehohoitajana ei tuloksien mukaan ollut merkittävää vaikutusta osaamiseen.

Työn tuloksien perusteella lääkeainekohtaiselle lisäkoulutukselle oli selkeä tarve. Hoitotyön opinnoissa farmakologinen opetus painottuu yksittäisten lääkeaineiden sijaan lääkeaineryhmien yleisimpien ominaisuuksien ja niiden käyttöindikaatioiden tunnistamiseen. Tämän vuoksi koulutusta yksittäisistä lääkeaineista tulisi tarjota, ja sitä tulisi painottaa jo työhön perehdyttämisen vaiheessa. Alati muuttuvien lääkeaineiden ja käytäntöjen vuoksi jatkuvan lisäkoulutuksen tarve on välttämätöntä kivunhoidon laadun ja tur-vallisuuden takaamiseksi.

Tarve jatkotutkimukselle työkokemuksen vaikutuksesta osaamiseen on ilmeinen. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia, onko itse tietotestitilanteella tai väittämien sanamuodoilla vaikutusta tutkimustulokseen. Havainnoivan tutkimuksen avulla voisi selvittää, miten turvallinen ja laadukas lääkehoito toteutuu käytännön hoitotyössä.

The purpose of this study was to collect information on intensive care nurses’ pharmacological competence in administering analgesics and local anaesthetics. The data were collected from 67 nurses using a test that measured their knowledge of medicines. The test contained a total of 30 questions on medicines. The data were analysed by means of a quantitative content analysis.

These results suggest that the variability in the knowledge of the analgesics and local anaesthetics is significant within the test group. The mean results of the test imply that pharmacological education during nursing studies is not sufficient. The employer’s responsibility is to assure that the employees have sufficient and up to date knowledge about these drugs. This can be gained through additional training during employment.

The findings indicate that more education is required to ensure the knowledge needed in the daily work. Further research is required to study if working experience has a positive influence on nurses’ pharmacological competence. Other interesting subjects for further research would be to study if the phrasing of questions had any influence on the results of the test and how does the safe and qualitative pharmacological treatment actualize in daily work