Health related quality of life in juvenile versus adolescent idiopathic scoliosis before and after surgery

Abstract

Aim of this study was to compare the clinical, radiographic, and health related quality of life outcomes of posterior spinal fusion in patients with juvenile (JIS) and adolescent idiopathic scoliosis (AIS). The aim was to assess which factors predict the quality of life in these patients (gender, age, back pain before surgery, curve correction, surgical technique, complications etc.) and to produce information that can be used to promote patient`s change in health. The aim of this study was also to obtain new knowledge to enable developing the nursing of scoliosis surgery patients.

Patients with juvenile idiopathic scoliosis with immature skeleton may experience crankshaft and adding on after posterior spinal fusion. Limited data exist comparing the clinical, radiographic, and health related quality of life outcomes after pedicle screw instrumentation with direct vertebral column derotation between juvenile and adolescent idiopathic scoliosis.

This was a prospective comparative study of 21 consecutive children with juvenile and 84 adolescent idiopathic scoliosis undergoing bilateral segmental pedicle screw instrumentation and direct vertebral derotation with a minimum of two-year follow-up. Outcome measures included clinical, radiographic, and SRS-24 parameters preoperatively, at six months, and at two-year follow-up.

Juvenile patients had a significantly larger main curve (58° vs. 53°, p=0.003), more fused levels (p=0.012) and posterior column osteotomies (p=0.014) than adolescent patients. Distal adding-on (>10°) was observed in one (4.7%) juvenile and three (3.6%) adolescent patients (p=0.80), without the need for revisions. SRS-24 total score averaged 101 in juvenile and 97 in adolescent group at two-year follow-up (p=0.047).

Posterior spinal fusion with bilateral segmental pedicle screw instrumentation using direct vertebral column derotation provides similar clinical and radiographic outcomes in juvenile patients as compared with adolescents with idiopathic scoliosis. Health related quality of life as measured using the SRS-24 questionnaire was significantly better for the juvenile than in the adolescent idiopathic scoliosis group at two-year follow-up. Both groups showed a statistically significant improvement in the back pain score from preoperative to six months and from preoperative to two-year follow-up.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli vertailla idiopaattista skolioosia sairastavien lasten ja nuorten leikkaushoidon tuloksia sekä elämänlaatua kliinisten tutkimusten, radiologisten mittausten sekä SRS-24 elämänlaatukaavakkeen avulla. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat potilaiden elämänlaatuun (sukupuoli, ikä, selkäkipu ennen leikkausta, käyryyden korjaantuminen, leikkaustekniikka, komplikaatiot jne.) sekä tuottaa uutta tietoa skolioosipotilaiden hoitotyön kehittämiseen. Kyseessä on prospektiivinen elämänlaatututkimus, jossa 105 idiopaattista skolioosia sairastavaa lasta ja nuorta hoidettiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosien 2009-2015 välisenä aikana. Tutkimuksessa oli mukana 21 juveniilia ja 84 nuoruusiän idiopaattista skolioosia sairastavaa potilasta, joiden skolioosin suuruus preoperatiivisessa röntgenkuvassa ylitti 45 astetta. Seuranta-aika oli kaikilla potilailla kaksi vuotta.

Tutkimuksessa oli mukana 21 juveniilia idiopaattista skolioosia (JIS) ja 84 nuoruusiän idiopaattista skolioosia (AIS) sairastavaa potilasta, joiden skolioosin suuruus preoperatiivisessa röntgenkuvassa ylitti 45 astetta. Seuranta-aika oli kaikilla potilailla kaksi vuotta. Tuloksia arvioitiin kliinisten tutkimusten, radiologisten mittausten sekä SRS-24 elämänlaatukaavakkeen kautta.

Juveniilia idiopaattista skolioosia sairastavilla potilailla oli selkeästi suurempi skolioosin käyryys (58° vs. 53°), enemmän luudutettuja nikamia (p=0.012) sekä enemmän tehtyjä osteotomioita (p=0.014) kuin nuoruusiän idiopaattista skolioosia sairastavilla. SRS-24 lomakkeen kokonaispistemäärä oli juveniilipotilailla 101 ja AIS-potilailla 97 kahden vuoden seurantakäynnillä (p=0.047).

Skolioosin leikkaushoidolla saavutettiin erinomainen skolioosin radiologisen virheasennon korjaantuminen. Skolioosipotilaiden elämänlaatua arvioivan SRS-24- lomakkeen perusteella potilaat olivat tyytyväisiä leikkaushoidon lopputulokseen. Juveniilia idiopaattista skolioosia potilaat sairastavat kokivat elämänlaatunsa kahden vuoden seurannassa selkeästi paremmaksi SRS-24 elämänlaatulomakkeen perusteella. Molemmat ryhmät osoittivat kuitenkin tilastollisesti selkeän paranemisen mitattaessa selkäkipua ennen leikkausta sekä kuuden kuukauden että kahden vuoden kuluttua leikkauksesta. Tutkimuksen tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää sekä käytännön hoitotyössä että sen kehittämisessä muun muassa lasten ja nuorten ohjauksessa sekä perheille tarkoitetun kirjallisen ohjausmateriaalin suunnittelussa.