Animated Movie Test -menetelmän soveltuvuus kouluikäisten suomalaislasten arvioinnissa
Huhtaniemi, Marianna; Malin, Hanna (2017)
Huhtaniemi, Marianna
Malin, Hanna
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421360
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421360
Tiivistelmä
Animated Movie Test (AMT) on 8–17 -vuotiaiden lasten leikin arviointiin suunniteltu menetelmä, jossa lapsi suunnittelee ja toteuttaa lyhyen elokuvan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka AMT sopii käytettäväksi suomalaislasten arvioinnissa. Työn tavoitteena oli tuottaa käyttökokemuksia ja tietoa testin tekijälle menetelmän kehittämiseen, sekä kerätä tietoa menetelmästä suomalaisille toimintaterapeuteille. Menetelmässä mitataan lapsen kielellisiä ja sosiaalisia valmiuksia, ongelmanratkaisutaitoja, ideointikykyä, kykyä jaksottaa tapahtumia ja kykyä abstraktiin ajatteluun.
Tietoa menetelmän soveltuvuudesta kerättiin teettämällä AMT 21 viidesluokkalaisella suomalaislapsella, havainnoimalla oppilaiden käyttäytymistä testitilanteessa ja kysymällä heidän mielipiteitään testin tekemisestä. Testattavan luokan opettajalle tehtiin kyselylomake, jonka avulla hän arvioi testissä mitattavien taitojen ilmenemistä koulun arjessa. Saadaksemme tietoa siitä, antavatko testistä saadut tulokset yhteneväistä näyttöä oppilaan suoriutumisesta koulun arjessa, verrattiin testistä saatuja arvoja opettajalta saatuihin tuloksiin. Opettajaa haastattelemalla selvitettiin, voisiko menetelmä soveltua käytettäväksi koulun oppilashuollon moniammatillisessa yhteistyössä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että menetelmä soveltuu suomalaislapsille. Menetelmän jalkauttamiseen Suomessa tarvitaan kuitenkin huolellisesti tehty suomennos, jossa ohjeistus testin tekemiseen on riittävän yksityiskohtainen. Oppilaiden testipisteet vastasivat suurelta osin opettajan näkemystä oppilaan taidoista ja koulun arjessa suoriutumisesta. Opettaja koki testin toimivaksi välineeksi oppilaan toiminnanohjausta ja ongelmanratkaisutaitoja, sekä kielellisiä ja sosiaalisia taitoja arvioitaessa. Opettajan mielestä menetelmästä voisi olla hyötyä tukitoimia tarvitsevien oppilaiden haasteiden kohdentamisessa. Animated Movie Testin voidaan todeta olevan toimiva työkalu toimintaterapeuttista arviota tehdessä ja sen avulla oppilaasta saatua tietoa voidaan hyödyntää koulun oppilashuollossa.
Tietoa menetelmän soveltuvuudesta kerättiin teettämällä AMT 21 viidesluokkalaisella suomalaislapsella, havainnoimalla oppilaiden käyttäytymistä testitilanteessa ja kysymällä heidän mielipiteitään testin tekemisestä. Testattavan luokan opettajalle tehtiin kyselylomake, jonka avulla hän arvioi testissä mitattavien taitojen ilmenemistä koulun arjessa. Saadaksemme tietoa siitä, antavatko testistä saadut tulokset yhteneväistä näyttöä oppilaan suoriutumisesta koulun arjessa, verrattiin testistä saatuja arvoja opettajalta saatuihin tuloksiin. Opettajaa haastattelemalla selvitettiin, voisiko menetelmä soveltua käytettäväksi koulun oppilashuollon moniammatillisessa yhteistyössä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että menetelmä soveltuu suomalaislapsille. Menetelmän jalkauttamiseen Suomessa tarvitaan kuitenkin huolellisesti tehty suomennos, jossa ohjeistus testin tekemiseen on riittävän yksityiskohtainen. Oppilaiden testipisteet vastasivat suurelta osin opettajan näkemystä oppilaan taidoista ja koulun arjessa suoriutumisesta. Opettaja koki testin toimivaksi välineeksi oppilaan toiminnanohjausta ja ongelmanratkaisutaitoja, sekä kielellisiä ja sosiaalisia taitoja arvioitaessa. Opettajan mielestä menetelmästä voisi olla hyötyä tukitoimia tarvitsevien oppilaiden haasteiden kohdentamisessa. Animated Movie Testin voidaan todeta olevan toimiva työkalu toimintaterapeuttista arviota tehdessä ja sen avulla oppilaasta saatua tietoa voidaan hyödyntää koulun oppilashuollossa.