Tuusulanjärven tehokalastus vuosina 1997–2016

Abstract

Tämän työn tarkoituksena on esitellä Tuusulanjärvessä toteutettuja järven tilan parantamiseksi tehtyjä hoitotoimenpiteitä ja keskittyä erityisesti järvessä toteutettuun ravintoketjukunnostukseen eli tehokalastukseen vuosina 1997–2016. Työssä tarkastellaan toteutettujen tehokalastusten saalismääriä ja lajisuhteita ja pohditaan, millä tavoin tehokalastus on vaikuttanut Tuusulanjärven tilaan.

Tehokalastuksilla on pyritty vaikuttamaan järven sisäisen kuormituksen määrän vähentämiseen poistamalla särkikaloja järvestä. Särkikalat käyttävät ravinnokseen kasviplanktonia laiduntavia eläinplanktonlajeja. Särkikalat myös möyhivät järven pohjan sedimenttiä etsiessään ravintoa. Näin tehdessään ne vapauttavat pohjaan sitoutuneita ravinteita, muun muassa fosforia, takaisin veteen, ja lisäävät näin järveä rehevöittäviä ravinteita. Tämän seurauksena esimerkiksi haitallisien levien, kuten sinilevien määrä kasvaa järvessä.

Tehokalastukset toteutettiin aluksi pyytämällä kalaa rysillä sekä nuottaamalla. Vuodesta 2008 lähtien tehopyynti on tapahtunut nuottaamalla kaloja syksyisin. Tehokalastuksessa saaliiksi saatiin tarkastelujakson aikana 878 523 kilogrammaa ja yli 140 miljoonaa kappaletta kalaa. Keskimääräinen hehtaarisaalis oli 73,7 kilogrammaa hehtaarilta ja saaliskertymä oli 1475,2 kilogrammaa hehtaarilta. Pyydetyimmät saalislajit massan mukaan olivat särki (Rutilus rutilus) ja lahna (Abramis brama). Pyydetyimmät saalislajit kappalemäärän mukaan olivat särki (Rutilus rutilus) ja kuore (Osmerus eperlanus).

Tehokalastuksen ja muiden järvellä tehtyjen hoitotoimenpiteiden seurauksena järven aklorofyllipitoisuudet ja kokonaisfosforipitoisuudet ovat laskeneet. Myös sinilevien määrä järvessä on vähentynyt huomattavasti.

The purpose of this thesis is to present different restoration methods implemented in Lake Tuusulanjärvi aimed to improve the condition of the lake and focus mainly on biomanipulation which means the mass removal of cyprinid fish between years 1997– 2016. In this work, the main focus is to examine the impact of mass removal of fish on fish stocks and stock ratio as well as consider how the mass removal of fish have affected the state of Lake Tuusulanjärvi.

Mass removal of fish have been performed in order to lower the internal load of nutrients of the lake by removing cyprinid fish. Cyprinid fish feed on zooplankton, which graze on phytoplankton. Cyprinid fish also stir the surface of the bottom sediment layer of the lake when seeking food. While stirring the sediment, they release nutrients, such as phosphorus that has been indented in the bottom sediment, back to the lake water. By doing so they increase the lakes eutrophic nutrients. Because of this mechanism for example, the number of harmful algae, such as blue-green algae, starts to increase.

The mass removal of fish was first conducted by fishing with fyke nets and with seines. From year 2008 onward mass removal has been conducted by using only seine in the autumn. In the mass removal of the fish in the time period from 1997 to 2016 the catch was 878 523 kilograms and over 140 million pieces of fish. The average hectare catch was 73,7 kilograms per hectare and the catch accumulation was 1475,2 kilograms per hectare. The most caught fish by mass were roach (Rutilus rutilus) and bream (Abramis brama). The most caught fish by number of pieces were roach (Rutilus rutilus) and smelt (Osmerus eperlanus).

Because of the mass removal of fish and other restorations made in the lake, the chlorophyll- a levels and phosphorus levels have dropped. Also, the number of green-blue algae has decreased significantly.