Hur man kunde mäta personalens välbefinnande vid förändringar på arbetsplatsen
Lehikoinen, Miranda; Leinson, Hannah (2017)
Lehikoinen, Miranda
Leinson, Hannah
Yrkeshögskolan Arcada
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821859
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821859
Tiivistelmä
Opinnäytetyö oli osa projektia Robotkatten, joka oli yhteistyössä Munksnäshemmet palvelutalon
kanssa. Tutkimuksen tarkoitus oli tutkia sekä keskustella miten henkilökunnan
hyvinvointia voisi mitata muutoksien tapahtuessa työpaikalla. Tutkimuskysymykset käsittelivät
mitkä arviointivälineet mittaavat henkilökunnan hyvinvointia ja miten nämä arviointivälineet
ottavat huomioon hyvinvointia, sekä hyvinvointia suhteessa muutoksiin.
Opinnäytetyön menetelmä oli kvalitatiivinen sisällönanalyysi deduktiivisellä lähestymistavalla.
Analysoitavat arviointivälineet olivat Työkykyindeksi, Työstressikysely, KivaQ,
WEIS-S, WRI-S, COPSOQ, WEMBWS, GJSQ, QPSNordic ja HSE Management Standards
Indicator Tool. Deduktiivisen analyysin pohjana oli teoreettinen viitekehys fyysisestä,
psyykkisestä sekä sosiaalisesta hyvinvoinnista, sekä kappale muutoksista. Tuloksissa
tuli esiin, että eniten kysymyksiä oli psyykkisestä hyvinvoinnista ja vähiten kysymyksiä
hyvinvoinnista yhteydessä muutoksiin. Psyykkisessä hyvinvoinnissa oli vahva
painopiste erilaisiin tunteisiin ja intellektuaalisuuden käyttöön omassa työssä. Sosiaalisessa
hyvinvoinnissa painotettiin erilaisia kokemuksia sosiaalisesta verkostosta työpaikalla
missä painopiste oli positiivissa suhteissa, mutta kysymyksiä oli myös yhteydessä
kiusaamiseen ja ahdisteluun. Kysymykset fyysisestä hyvinvoinnista käsitteli kehollisia
kykyjä ja kehollista terveyttä. Kysymykset muutoksesta käsitteli vaikuttamisen mahdollisuutta,
mutta myös miten organisaatio vaikuttaa yksilöön ja sen työtapoihin. Yksikään arviointivälineistä
ei käsitellyt ainoastaan hyvinvoinnin eri osa-alueita sekä niitä yhteydessä
muutoksiin. Arviointivälineet jotka sopivat parhaiten mittaamaan sitä, mitä on analysoitu,
olivat WEIS-S ja WRI-S työpaikoille missä työskentelee vähemmän henkilökuntaa. KivaQ
sopii toisaalta isommille työpaikoille. Arviointiväline joka käsitteli muutoksia suhteessa
hyvinvointiin eniten, oli Työstressikysely.
kanssa. Tutkimuksen tarkoitus oli tutkia sekä keskustella miten henkilökunnan
hyvinvointia voisi mitata muutoksien tapahtuessa työpaikalla. Tutkimuskysymykset käsittelivät
mitkä arviointivälineet mittaavat henkilökunnan hyvinvointia ja miten nämä arviointivälineet
ottavat huomioon hyvinvointia, sekä hyvinvointia suhteessa muutoksiin.
Opinnäytetyön menetelmä oli kvalitatiivinen sisällönanalyysi deduktiivisellä lähestymistavalla.
Analysoitavat arviointivälineet olivat Työkykyindeksi, Työstressikysely, KivaQ,
WEIS-S, WRI-S, COPSOQ, WEMBWS, GJSQ, QPSNordic ja HSE Management Standards
Indicator Tool. Deduktiivisen analyysin pohjana oli teoreettinen viitekehys fyysisestä,
psyykkisestä sekä sosiaalisesta hyvinvoinnista, sekä kappale muutoksista. Tuloksissa
tuli esiin, että eniten kysymyksiä oli psyykkisestä hyvinvoinnista ja vähiten kysymyksiä
hyvinvoinnista yhteydessä muutoksiin. Psyykkisessä hyvinvoinnissa oli vahva
painopiste erilaisiin tunteisiin ja intellektuaalisuuden käyttöön omassa työssä. Sosiaalisessa
hyvinvoinnissa painotettiin erilaisia kokemuksia sosiaalisesta verkostosta työpaikalla
missä painopiste oli positiivissa suhteissa, mutta kysymyksiä oli myös yhteydessä
kiusaamiseen ja ahdisteluun. Kysymykset fyysisestä hyvinvoinnista käsitteli kehollisia
kykyjä ja kehollista terveyttä. Kysymykset muutoksesta käsitteli vaikuttamisen mahdollisuutta,
mutta myös miten organisaatio vaikuttaa yksilöön ja sen työtapoihin. Yksikään arviointivälineistä
ei käsitellyt ainoastaan hyvinvoinnin eri osa-alueita sekä niitä yhteydessä
muutoksiin. Arviointivälineet jotka sopivat parhaiten mittaamaan sitä, mitä on analysoitu,
olivat WEIS-S ja WRI-S työpaikoille missä työskentelee vähemmän henkilökuntaa. KivaQ
sopii toisaalta isommille työpaikoille. Arviointiväline joka käsitteli muutoksia suhteessa
hyvinvointiin eniten, oli Työstressikysely.