Sisäilmaongelmaisten rakennusten priorisointimenetelmä

Abstract

Tällä hetkellä ei ole saatavilla menetelmää, jonka avulla sisäilmaongelmaepäilykohteita voidaan priorisoida terveellisyyden mukaan nopeasti ja edullisesti, koska sellaista ei ole saatavilla. Tämän työn tavoitteena oli kehittää tähän soveltuva karkea menetelmä. Tarkoituksena on, että menetelmän avulla suuret kiinteistönomistajat, kuten kunnat, voivat kohdistaa vähäiset tutkimus- ja korjausresurssit sellaisiin rakennuksiin, joiden korjaamisella voidaan poistaa merkittäviä sisäilmahaittoja ja vähentää näin riskiä merkittävältä sisäilman aiheuttamalta oireilulta ja sairastumiselta.

Testattavaksi menetelmäksi valittiin tutkittavien kohteiden henkilökunnille suunnattu kysely ja laskentamenetelmä, joka tuottaa kullekin kohteelle vertailukelpoisen, rakennuksen terveellisyyttä kuvaavan lukuarvon. Kyselyyn valittiin kysymykset, jotka edustavat yleisesti hyväksyttyjä terveyshaittatekijöitä, ja haittatekijöitä painotettiin lukuarvon määrittämisessä sen aiheuttamien seurausten vakavuuden mukaan.

Menetelmää testattiin 15 koulussa, joista kahdeksan edusti vaurioituneita ja seitsemän vaurioitumattomia rakennuksia. Jotta menetelmä voisi soveltua priorisointiin, sen tulisi kyetä erottelemaan vaurioituneet rakennukset vaurioitumattomista. Lisäksi ehdoiksi asetettiin, että kysely ja laskenta tulisi voida toteuttaa nopeasti ja edullisesti.

Menetelmä erotteli toivotulla tavalla vaurioituneet rakennukset vaurioitumattomista. Lisäksi asetetut ehdot nopeudesta ja edullisuudesta toteutuivat. Kysely rakennettiin tarkoituksellisesti niin, että olennaista on saada vastaus ongelmia kokevilta työntekijöiltä eikä melko alhaisten vastausprosenttien näin ollen arvioitu merkittävästi heikentävän tulosten luotettavuutta.

Teoreettisen tarkastelun perusteella menetelmän arvioitiin soveltuvan alustavaan priorisointiin sellaisissa kohteissa, joissa kullakin työntekijällä on oma pääasiallinen työtila.

There is currently no method available to quickly and inexpensively prioritize buildings with indoor air problems. The aim of this work was to develop a suitable rough method for this purpose. The intention is that this method gives property owners, such as municipalities, a proper way to focus the low building maintenance resources on the most problematic buildings and thereby reduce the risk of significant illnesses caused by poor indoor air quality.

A questionnaire designed for the personnel and calculation method producing a comparable value for each building based on the healthiness of the building, were selected as a test method.

The questions chosen for the questionnaire, represent the factors known to cause health effects and the factors were emphasized on the basis of the severity of the consequences.

The method was tested in 15 Finnish schools, eight representing damaged and seven non-damaged buildings. In order to be suitable for prioritization, the method need to be capable to distinguish damaged buildings from non-damaged. In addition, the prerequisite was that the inquiry and calculation should be able to be implemented quickly and inexpensively.

As desired, the method distinguished damaged buildings from non-damaged buildings. In addition, the prerequisite for rapidity and affordability were met. The questionnaire was designed intentionally in a way that it is essential to have responses only from the employees who experience the indoor air quality poor and thus the low response rates are not expected to significantly reduce the reliability of the results. Based on the theoretical review, the method was estimated to be suitable for preliminary prioritization in situations where each employee has their own main work space.