Sisäilmaongelmaisten rakennusten priorisointimenetelmä
Debbarh, Julia (2017)
Debbarh, Julia
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321099
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321099
Tiivistelmä
Tällä hetkellä ei ole saatavilla menetelmää, jonka avulla sisäilmaongelmaepäilykohteita voidaan priorisoida terveellisyyden mukaan nopeasti ja edullisesti, koska sellaista ei ole saatavilla. Tämän työn tavoitteena oli kehittää tähän soveltuva karkea menetelmä. Tarkoituksena on, että menetelmän avulla suuret kiinteistönomistajat, kuten kunnat, voivat kohdistaa vähäiset tutkimus- ja korjausresurssit sellaisiin rakennuksiin, joiden korjaamisella voidaan poistaa merkittäviä sisäilmahaittoja ja vähentää näin riskiä merkittävältä sisäilman aiheuttamalta oireilulta ja sairastumiselta.
Testattavaksi menetelmäksi valittiin tutkittavien kohteiden henkilökunnille suunnattu kysely ja laskentamenetelmä, joka tuottaa kullekin kohteelle vertailukelpoisen, rakennuksen terveellisyyttä kuvaavan lukuarvon. Kyselyyn valittiin kysymykset, jotka edustavat yleisesti hyväksyttyjä terveyshaittatekijöitä, ja haittatekijöitä painotettiin lukuarvon määrittämisessä sen aiheuttamien seurausten vakavuuden mukaan.
Menetelmää testattiin 15 koulussa, joista kahdeksan edusti vaurioituneita ja seitsemän vaurioitumattomia rakennuksia. Jotta menetelmä voisi soveltua priorisointiin, sen tulisi kyetä erottelemaan vaurioituneet rakennukset vaurioitumattomista. Lisäksi ehdoiksi asetettiin, että kysely ja laskenta tulisi voida toteuttaa nopeasti ja edullisesti.
Menetelmä erotteli toivotulla tavalla vaurioituneet rakennukset vaurioitumattomista. Lisäksi asetetut ehdot nopeudesta ja edullisuudesta toteutuivat. Kysely rakennettiin tarkoituksellisesti niin, että olennaista on saada vastaus ongelmia kokevilta työntekijöiltä eikä melko alhaisten vastausprosenttien näin ollen arvioitu merkittävästi heikentävän tulosten luotettavuutta.
Teoreettisen tarkastelun perusteella menetelmän arvioitiin soveltuvan alustavaan priorisointiin sellaisissa kohteissa, joissa kullakin työntekijällä on oma pääasiallinen työtila.
Testattavaksi menetelmäksi valittiin tutkittavien kohteiden henkilökunnille suunnattu kysely ja laskentamenetelmä, joka tuottaa kullekin kohteelle vertailukelpoisen, rakennuksen terveellisyyttä kuvaavan lukuarvon. Kyselyyn valittiin kysymykset, jotka edustavat yleisesti hyväksyttyjä terveyshaittatekijöitä, ja haittatekijöitä painotettiin lukuarvon määrittämisessä sen aiheuttamien seurausten vakavuuden mukaan.
Menetelmää testattiin 15 koulussa, joista kahdeksan edusti vaurioituneita ja seitsemän vaurioitumattomia rakennuksia. Jotta menetelmä voisi soveltua priorisointiin, sen tulisi kyetä erottelemaan vaurioituneet rakennukset vaurioitumattomista. Lisäksi ehdoiksi asetettiin, että kysely ja laskenta tulisi voida toteuttaa nopeasti ja edullisesti.
Menetelmä erotteli toivotulla tavalla vaurioituneet rakennukset vaurioitumattomista. Lisäksi asetetut ehdot nopeudesta ja edullisuudesta toteutuivat. Kysely rakennettiin tarkoituksellisesti niin, että olennaista on saada vastaus ongelmia kokevilta työntekijöiltä eikä melko alhaisten vastausprosenttien näin ollen arvioitu merkittävästi heikentävän tulosten luotettavuutta.
Teoreettisen tarkastelun perusteella menetelmän arvioitiin soveltuvan alustavaan priorisointiin sellaisissa kohteissa, joissa kullakin työntekijällä on oma pääasiallinen työtila.