Esineoikeuksien jäsentelyä
Kavon, Camilla (2017)
Kavon, Camilla
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821854
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821854
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on luoda kattava ja helposti ymmärrettävä katsaus esineoikeuksiin siten, kuin ne tänä päivänä näyttäytyvät kotimaisessa lainsäädännössämme ja esineoikeudellisessa oikeuskirjallisuudessa. Tarkastelun kohteena on paitsi esineoikeus oikeudenalana myös esineoikeudellinen käsitteistö ja säädösaineisto. Opinnäyte toimii siten johdatuksena aiheeseen niille, jotka eivät aiemmin ole tutustuneet esineoikeuksiin. Tarkoituksena on kuitenkin tuoda myös kaivattua selkeyttä esineoikeuksiin jäsentelemällä niitä mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla jo ennestään esineoikeuksia tuntevaakin lukijaa hyödyttäen.
Työ on luonteeltaan kirjallisuuskatsaus, joten lähteinä käytetty oikeuskirjallisuus ja lakiteksti ovat merkittävässä roolissa. Esineoikeus onkin oikeudenalana hyvin laaja ja paikoin moniselitteinen, eikä esineoikeuden alalla ei ole olemassa esimerkiksi yhtä lakia esineoikeuksista. Sen sijaan sääntely sisältyy moniin eri lakeihin ja on osittain oikeuskäytännön muovaamaa. Tämän opinnäytteen aiheen kannalta ehkä merkittävimmät kotimaiset säädöskokonaisuudet ovat irtaimen omaisuuden kauppaa sääntelevä kauppalaki ja kiinteistön kauppaa sääntelevä maakaari. Työn alun lakiluetteloa tutkimalla käy kuitenkin ilmi, miten kotimainen lainsäädäntö sisältää mainittujen kauppalain ja maakaaren lisäksi lukuisia muita säädöksiä, jotka yhdessä muodostavat tässä opinnäytteessä tarkastelun kohteena olevan esineoikeudellisen säädöskokonaisuuden.
Opinnäytteen alussa käydään läpi esineoikeutta yleisellä tasolla, lähtien koko oikeusjärjestelmäämme ohjaavasta oikeudenalajaottelusta ja edeten siitä varallisuusoikeuden kautta itse esineoikeuteen ja sen merkitykseen itsenäisenä oikeudenalana. Tämän jälkeen siirrytään käsittelemään kahta esineoikeuden pääryhmää, omistusoikeutta ja rajoitettuja esineoikeuksia. Lopuksi luodaan vielä nopea katsaus esineoikeudelliseen sivullissuojaan.
Työ on luonteeltaan kirjallisuuskatsaus, joten lähteinä käytetty oikeuskirjallisuus ja lakiteksti ovat merkittävässä roolissa. Esineoikeus onkin oikeudenalana hyvin laaja ja paikoin moniselitteinen, eikä esineoikeuden alalla ei ole olemassa esimerkiksi yhtä lakia esineoikeuksista. Sen sijaan sääntely sisältyy moniin eri lakeihin ja on osittain oikeuskäytännön muovaamaa. Tämän opinnäytteen aiheen kannalta ehkä merkittävimmät kotimaiset säädöskokonaisuudet ovat irtaimen omaisuuden kauppaa sääntelevä kauppalaki ja kiinteistön kauppaa sääntelevä maakaari. Työn alun lakiluetteloa tutkimalla käy kuitenkin ilmi, miten kotimainen lainsäädäntö sisältää mainittujen kauppalain ja maakaaren lisäksi lukuisia muita säädöksiä, jotka yhdessä muodostavat tässä opinnäytteessä tarkastelun kohteena olevan esineoikeudellisen säädöskokonaisuuden.
Opinnäytteen alussa käydään läpi esineoikeutta yleisellä tasolla, lähtien koko oikeusjärjestelmäämme ohjaavasta oikeudenalajaottelusta ja edeten siitä varallisuusoikeuden kautta itse esineoikeuteen ja sen merkitykseen itsenäisenä oikeudenalana. Tämän jälkeen siirrytään käsittelemään kahta esineoikeuden pääryhmää, omistusoikeutta ja rajoitettuja esineoikeuksia. Lopuksi luodaan vielä nopea katsaus esineoikeudelliseen sivullissuojaan.