Metsäalan työehtosopimuksen koekäyttösopimuksen toimivuus

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin Metsäalan työehtosopimuksen koekäyttösopimuksen soveltuvuutta käytäntöön sekä sen mahdollisia parannuksia verrattuna voimassaolevaan Metsäalan työehtosopimukseen. Selvitystä tehtiin myös mahdollisista kehityskohteista. Työ tehtiin Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen pyynnöstä tukemaan päätöstä mahdollisesta koekäyttösopimuksen pilottivaiheeseen liittymisestä.

Opinnäytetyön lähteinä toimivat asiantuntijahaastattelut, eri Metsäalan työehtosopimukset sekä sopimushistoria. Käytännön toimivuutta selvitettäessä aineistona toimi pilottivaiheeseen jo osallistuneiden metsänhoitoyhdistysten edustajille suunnattu kyselytutkimus.

Käytännön toimivuutta tutkittaessa haasteena oli aineiston suppeus. Saadut tulokset olivat rohkaisevia ja voidaan todeta, että työehtosopimusta kehitetään oikeaan suuntaan. Suurimpina etuina voimassaolevaan työehtosopimukseen verrattuna olivat palkkarakenteen yksinkertaistaminen sekä paikalliseen sopimiseen kannustaminen. Urakkapalkkataulukoiden täydellinen puuttuminen nähtiin kehitettävänä kohteena.

Koekäyttösopimuksen mukaiseen työehtosopimukseen siirryttäessä olisi hyvä, että siihen sisällytettäisiin karkeat taulukot urakkapalkkojen muodostamisen helpottamiseksi. Tulevaisuuden lisääntyvä puunkäyttö edellyttää myös metsänhoitotöiden suorittamista ajallaan. Tästä johtuen metsäalalla on pidettävä huoli niin yritysten kilpailukyvystä kuin myös työvoiman riittävyydestä. Tulevilla työehtosopimuksilla on tässä suuri merkitys.

The study investigated the practicality of the experimental agreement for the collective agreement in forestry and the possible improvements to the current collective agreement in forestry. Research was also done in possible areas of improvement. The study was done at the request of the Forestry Management Association Kanta-Häme to support the decision of possible joining to the pilot phase of the experimental agreement.

The sources for the thesis were expert interviews, various forestry labor agreements and contract history. A survey to the forestry management associations that had already participated in the pilot phase served as the material for clarifying the practical functionality.

A challenge for the study of practical functionality was the limited material. The results were encouraging and it can be noted that the collective agreement is being developed in the right direction. The largest advantages when compared to the current labor agreement were the simplifying of the wage structure and the encouragement of local settlements. The complete lack of piecework pay tables was seen as an improvable subject.

When changing over to the collective agreement in accordance with the experimental agreement it would be good to include rough tables to facilitate the forming of piecework pay. The increase in the use of timber will also require for forest management tasks to be carried out on time. Because of this forest industry must take care of the competitiveness of companies as well as the sufficiency of the labour force. Future collective agreements will have a large impact on this.